Jos haluaa olla täysin varma työllistymisestään tulevaisuudessa, kouluttautuu osaajaksi kasvaville esineiden internetin markkinoille. Konsulttiselvityksen mukaan IoT-ammattilaisia tarvitaan jo ensi vuonna yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
IoT-osaminen nyt ja tulevaisuudessa -selvitys toteutettiin verkkokyselynä marraskuussa 2015. Siihen vastasi 36 eri kokoista, asioiden internetin hyödyistä kiinnostunutta organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä yli 12 000 henkilöä. Selvityksen toteutti Saranen Consulting yhteistyössä Microsoftin ja Finnish Industrial Internet Forumin kanssa.
IoT-osaajilla on tulevaisuudessa kissanpäivät työmarkkinoilla, sillä alan ammattilaisten tarve kasvaa huimaa vauhtia. Oikeanlaisten työntekijöiden löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa.
- Rekrytointitarpeiden merkittävä nousu on odotettu ilmiö. Ala on vielä uusi ja kasvava ja mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa, joten siihen myös investoidaan, toteaa liiketoiminnan kehittämispäällikkö Anu Ukonlinna Saranen Consultingilta. Monilla aloilla IoT-investoinnit ovat vasta alussa, joten on todennäköistä, että osaajien tarve kasvaa pidemmällä aikavälillä vielä huomattavasti suuremmaksi. Myös tutkijatohtori Timo Seppälä Etlasta uskoo, että asioiden internetiin panostetaan jatkossa enemmän.
- Vasta 24 prosenttia suomalaisista yrityksistä näkee asioiden internetin tärkeänä, omaan liiketoimintaan vaikuttavana tekijänä ja on varautunut investoimaan siihen, Seppälä sanoo Etlan tuoreen tutkimuksen perusteella.
Selvitykseen vastanneet yritykset kaipaavat IoT-osaajia etenkin myynnin, ohjelmistokehityksen ja datan käsittelyn pariin. Uusilta työntekijöiltä odotetaan erityisesti kykyä tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia sekä osaamista IoT-arkkitehtuureista, analytiikasta ja pilviteknologioista.
Rekrytointipäätöksiin vaikuttavat eniten työnhakijoiden motivaatio ja asenne: jopa 92 prosenttia vastanneista yrityksistä pitää niitä yksinä tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat valintapäätöksiin. Kuitenkin työhaastatteluun voi olla vaikea päästä ilman tehtävään soveltuvaa työkokemusta tai toimialaosaamista.
- Noin puolet yrityksistä kertoo kohdanneensa ongelmia rekrytoinnissa. Suurimmiksi haasteiksi ovat nousseet puutteet teknisessä osaamisessa sekä liiketoimintaosaamisessa, Anu Ukonlinna kertoo.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
