Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
Saksalainen congatec on esitellyt uusia versioita NXP:N i.MX 8 -pohjaisiin SMARC 2.0- ja Qseven-formaatteihin. Ultravähävirtainen, mutta tehokas prosessori tuo lisävaihtoehtoja 2-4 watin tehobudjetilla suunniteltaviin teollisuuden laitteisiin.
Princetonin yliopiston tutkijat ovat rakentaneet uudenlaisen prosessorin, joka parantaa suorituskykyä ja vähentää tekoälyjärjestelmien energiavaatimuksia. Standardilla ohjelmointikielellä toimiva siru voi olla erityisen hyödyllinen puhelimissa tai muissa laitteissa, jotka tukeutuvat korkean suorituskyvyn laskentaan ja joilla on käytettävissä vain vähän akkutehoa.
Kuopiolainen teknologiayhtiö Kiho on kehittänyt maailman ensimmäisen tekoälyyn perustuvan ajopäiväkirjan, joka oppii parissa viikossa erottamaan kuljettajan työajot vapaa-ajan ajoista. Innovaatio tehostaa paljon autoilevien ammattilaisten ajankäyttöä ja poistaa ajojen manuaaliset kirjausvaiheet.
Liikeanturien tehonkulutus laskee nopealla tahdilla. Tehonsäästötoiminnoilla paikkatieto saadaan selvitettyä yhä pienemmällä virralla. Hyvä esimerkiksi on STMicroelectronicsin uusi 6-akselinen anturi, joka normaalitilassa tarvitsee 0,5 milliampeerin virran.
Suomalaiset 5G-projektikumppanit onnistuivat testissään, jossa toteutettiin ensimmäistä kertaa maanlaajuisesti eMBMS-teknologialla suora tv-lähetys mobiiliverkossa. Teknologian kehittämiseen liittyvä testi toteutettiin Ylen tv-kanavilla samanaikaisesti 15.11.2018 Oulussa ja Espoossa.
Oululaisen Tosibox Oy:n uusi lippulaivatuote, Tosibox Lukko 500, on palkittu Smart Building Award 2018 -palkinnolla Kyberturvallisuus-kategoriassa. Italialainen älykkään rakentamisen messutapahtuma Smart Building Levante palkitsi vuoden innovatiivisimmat tuotteet.
Kvanttitietokoneet ovat herättäneet toivoa ja mielenkiintoa jo pari vuosikymmentä. Mutta onko niillä koskaan reaalista mahdollisuutta toteutua? Ranskalainen teoreettinen fyysikko Mikhail Dyakonov kirjoittaa IEEE Spectrum -verkkosivuilla vahvan epäilyksensä aiheesta. Kvanttitietokoneen erikoisen toimintatavan vuoksi siinä tarvittavien varsinaisten käyttökubittien määrän olisi oltava 1000 - 100 000. Kun lisäksi tulee vaatimus virheenkorjauksesta näille jokaiselle, lopullinen lukumäärä nousee miljooniin.
Ei ole montaa vuotta siitä, kun neuroverkkolaskenta vaati vähintään huippuluokan tehotyöasemaa tai jopa palvelinta, mutta nyt sama onnistuu pienellä USB-tikulla. Intel lupaa tuoda tekoälyn pieniin laitteisiin USB3-väylään liitettävän tikun avulla.
Tämän hetken trendi älypuhelimissa on kutistaa reunusta niin, että näyttö kattaa mahdollisimman suuren osan laitteen etupinnasta. Tämä kehitys riippuu pitkälti anturien koosta. Pienempi anturi mahdollistaa ohuemman reunuksen toteuttamiseen laitteisiin.
Piilolinssi voisi toimia esimerkiksi silmäsairauden lääkeannostelijana, mutta siihen on hankala integroida tarvittava äly. Nyt belgialaisen IMEC-tutkimuskeskuksen tutkijat ovat yhdessä linssivalmistaja SEEDin kanssa toteuttaneet tällaisen linssin.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.