NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Kameroissa ja robottiautoissa tarvitaan tekoälyä, mutta sen ajaminen kaupallisilla prosessoreilla ei onnistu, ajatteli kiinalainen startup Horizon Robotics. Siksi yritys päätti toteuttaa omat tekoälyprosessorinsa, joita se nyt myy laitevalmistajille.
Perinteinen suomalainen insinööri on toiminut niin, että oma järjestelmä kootaan alusta asti itse erilliskomponenteista. Tämä on selvästi muuttumassa. – Yhä useammin tuote kootaan moduulin tai prosessorikortin ympärille, sanoo Tritech Solutionsin uusi Suomen myyntipäällikkö Jarmo Eskelinen.
E-paperi on termi, jolla on kuvattu esimerkiksi bistabiileja lukulaitteista tuttuja harmaasävynäyttöjä. Japanilaisen Osakan yliopiston tutkijat ovat kuitenkin kehittäneet näyttötekniikan, jonka kohdalla voidaan puhua todellisesta sähköisestä paperista. Se perustuu selluloosananokuituihin.
Japanilaisen National Institute of Information and Communication Technologyn (NICT) verkkojärjestelmien tutkimusinstituutti ja kuituvalmistaja Fujikura ovat kehittäneet kolmen etenemismuodon optisen kuidun, joka pystyy laajakaistaisen tiedonsiirtoon ulkohalkaisijaltaan tavallisessa kuidussa, joka voidaan kytkeä olemassa oleviin laitteisiin.
5G-tekniikan odotetut gigabitin datanopeudet edellyttävät kymmenien, jopa satojen suunnattujen antennien käyttöä tukiaseman ja päätelaitteiden välillä millimetrialueella. NIST-instituutin (National Institute of Standards and Technology) tutkijat hyödyntävät robotteja näiden antennijärjestelmien kehityksessä.
Pitkään FPGA-tekniikka oli oikeastaan vain kahdessa käytössä: pieninä ohjelmoitavina piireinä piirikorteilla ns. liimalogiikkana ja toisaalta suurten järjestelmäpiirien protoalustana. Nyt Intel julistaa uuden aikakauden alkaneen.
Kiinalaisen Huawein viime vuoden tulosluvuista selviää, että yhtiö teki älypuhelimilla 36,4 miljardin dollarin liikevahdon. Huawei myi kaikkiaan 153 miljoonaa älypuhelinta. Lukujen mukaan älypuhelinbisnes kasvoi lähes kolmanneksen edellisvuodesta.
Korealaisessa KAIST-tutkimuskeskuksessa on jo pitkään tutkittu natriumia akkujen mahdollisena materiaalina. Kyse on siis periaatteessa erittäin turvallisesta suolaioniakusta. Nyt KAISTin (Korea Advanced Institute of Science and Technology) tutkijat ovat kehittäneet kuparisulfidianodin, joka voi mahdollistaa tekniikan kaupallistamisen.
Linköpingin yliopisto kertoo, että sen kansalliseen superkonekeskukseen NSC-keskukseen asennetaan Pohjoismaiden tehokkain supertietokone. Tetralith-nimisen koneen laskentateho on hieman yli neljä petaflopsia eli 4 000 000 000 000 000 liukulukuoperaatiota sekunnissa.
Intel on ollut suurin puolijohdetalo aina vuodesta 1993 lähtien, mutta viime vuonan Samsung nousi rytinällä sen ohi listan kärkeen. IHS:n tilastoissa toinen muutos oli grafiikkaprosessoreja ja -kortteja kehittävän Nvidian nousu kymmenen suurimman valmistajan joukkoon ensimmäistä kertaa.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.