ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT

IN FOCUS

IoT-piireillä päästöt kuriin

IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Sähköautojen akuille pitää löytää uusiokäyttöä

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 15.01.2021
  • Devices
  • Power

Sähköautojen yleistyessä myös niissä käytettyjen akkujen määrät lisääntyvät ja joudutaan miettimään, mitä käytöstä poistettaville akuille tullaan tekemään. Kierrätys yhdistettynä uusiokäyttöön energiavarastona voisi olla eräs ratkaisu, etenkin jos käytettyjen akkujen purku- ja testausprosesseja saadaan parannettua.

Artikkelin on kirjoittanut Mouser Electronicsin Mark Patrick. Hän tuli Mouserin palvelukseen kesällä 2014 työskenneltyään aiemmin RS Componentsilla markkinointitehtävissä ja sitä ennen Texas Instrumentsissa sovelluskehityksen tuessa. Hänellä on elektroniikkainsinöörin tutkinto Coventryn yliopistosta. 

Huoli ajoneuvon toimintasäteen riittävyydestä ei enää ole merkittävästi rajoittamassa kuluttajien kiinnostusta akkukäyttöisiä sähköautoja kohtaan. Myötämielisyyttä ovat lisänneet tehdyt parannukset voimalinjojen suunnittelussa, latauspisteiden yleistyminen, pikalatausmahdollisuudet sekä kuljettajien ja autonomistajien lisääntynyt ymmärrys sähköautoilua kohtaan ylipäätään. Autonostajat uskovat, että nykyajan sähköautot ovat turvallisia ja selviytyvät hyvin päivittäisessä käytössä ja että ainoastaan pieni osuus matkoista on sellaisia, joissa eteen tulee tarve pysähtyä lataamista varten kesken matkan.

Toisaalta kokemukset matkapuhelimien yhteydessä ovat osoittaneet missä määrin litiumioniakut menettävät tehoaan käyttöiän pidentymisen johdosta ja miten toistuvat lataamiset ja purkamiset vaikuttavat akkujen kuntoon: Käyttöiän lähestyessä loppuaan yhdellä latauksella saatava käyttöaika lyhenee ja lataamiskertojen tarve kasvaa. Sähköautoissa Li-ion-akun toimintakyvyn heikkeneminen käyttöiän myötä vaikuttaa ajoneuvon toimintasäteeseen ja suorituskykyyn. Kun akun kapasiteetti on pienentynyt noin 80 prosenttiin, sen ei katsota enää kelpaavan ajoneuvon tehon tuottamiseen. Ajoneuvon käytöstä riippuen tähän pisteeseen päädytään 8-10 vuodessa. On myös syytä panna merkille, että pikalataaminen, johon on paljon panostettu osana sähköauton toimintasäteeseen ja matka-aikaan liittyvien haasteiden ratkaisua, tunnetusti lyhentää akun käyttöikää.

Iso ratkaistava ongelma on, mitä käytöstä poistettaville akuille pitäisi tehdä? Tutkimusyhtiö Fleetcarman ennusteen mukaan vuonna 2030 käytettyjä akkuja kertyisi 11 miljoonaa tonnia. Sähköautojen kysynnän ennustetaan kasvavan jatkuvasti eikä sitä ainakaan hillitse se, että jotkin EU-maat ovat aikeissa kieltää polttomoottoreilla varustettujen ajoneuvojen myynnin seuraavan 20 vuoden kuluessa. Kehityskulun seurauksena arvioidaan, että maailman tieverkostossa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä puoli miljardia latauspistettä Li-ion-akulla varustettuja hybridi- ja sähköautoja varten.

Ilmeinen suuntaus on ottaa talteen käytettyjen akkujen materiaalit ja hyödyntää niitä uusien akkujen valmistamisessa. Taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevä toimintamalli olisi hyödyntää käytettyjen akkujen jäljelle jäänyttä kapasiteettia niin pitkälle kuin mahdollista vielä ennen niiden väistämätöntä ja lopullista kierrätykseen laittamista. Vaikka akut eivät enää kelpaisikaan sähköautoissa käytettäväksi, niillä olisi uusiokäyttöä sovelluksissa, joissa niiden heikentyneellä suorituskyvyllä ei olisi vaikutusta loppukäyttäjän käyttäjäkokemukseen. Tällaisia mahdollisia sovelluksia olisivat toimiminen energiavarastona erilaisissa käyttökohteissa, kuten aurinko- ja tuulisähköä tuottavissa mikrogeneraattoreissa, varateholähteissä, älykkään sähköverkon hallintalaitteissa ja (kuinka ollakaan) sähköautojen latausasemien tehonsyöttölaitteissa.

Uusiokäytöstä ekologisesti kestävää liiketoimintaa

Akkujen uusiokäytölle odotettavissa olevat markkinat toisivat liikevaihdon ja työllisyyden lisäksi uusia mahdollisuuksia ratkaista sähköautojen käytettyjenakkujen lisääntyvän määrän tuomia ympäristöön kohdistuvia haasteita. Lux Researchin tutkimuksessa vuonna 2017 on arvioitu, että uusiokäyttöön otettava akku voisi tuottaa jopa 65 GWh energiaa vuoteen 2035 mennessä. Käytetyt akut tulee kerätä ja purkaa, minkä jälkeen uudelleen käyttöön aiotut kennot testataan ja valitaan niistä uusiokäyttöön soveltuvat kennot. Sen jälkeen uudelleen käyttöön soveltuviksi valitut kennot ryhmitellään ryhmiin, joissa kennojen jäljellä oleva toimintakunto on samalla tasolla ja joista sitten kootaan kennot toimintakelpoisiksi uusiokäytettäviksi akuiksi.

Teknologiayritykset voivat sitten tuotteistaa uusiokäyttöakut markkinoille. Tästä esimerkkinä voidaan mainita brittiläinen Powervault, jonka älykkäiden energiavarastojärjestelmien avulla voidaan hyödyntää asuntokohtaisesti kotona tuotettua aurinko- ja tuulienergiaa sekä edullisen ajan verkkosähköä. Kotona oleva energiavarasto auttaa myös julkista sähköntuottajaa hallitsemaan paremmin kuluttajakysyntää ja välttämään valtavia kulutushuippuja tarjoamalla käyttöaikaan perustuvia joustavia kuluttajamaksuja.

Ruotsalainen Göteborgissa sijaitseva yhtiö Box of Energy on valinnut samantyyppisen lähestymistavan kuin Powervault. Molempien yhtiöiden tarjoamissa tuotteissa sähköautoista uusiokäyttöön otettuja akkuja käytetään sellaisissa järjestelmissä kuten akunhallintaelektroniikassa, sähköverkon ja aurinko- tai tuuligeneraattorin yhdistävissä ohjauspiireissä, turva- ja suojausjärjestelmissä.

Soveltamisen kannalta oleellisiin toimintoihin, kuten akunhallintaan ja tehonsuojaukseen liittyvää teknologiaa ja osaamista on saatavissa muun muassa seuraavilta alan yrityksiltä: Analog Devices, Maxim Integrated, Microchip Technology ja Texas Instruments. Viimeksi mainittu on julkaissut mallisuunnittelun akunhallintajärjestelmästä, joka on sovitettu autoelektroniikan ja energiavarastoinnin Li-ion-akkuja käyttäviin sovelluksiin. Analog Devicesilla on useita mallisuunnitteluja Li-ion-akkuja hyödyntäviin järjestelmiin akunhallinnasta ja tehonsuojauksesta akkutestaukseen.

Sähköauton akkuja koskevat EU-määräykset ovat valmisteilla ja niissä odotetaan edellytettävän autonvalmistajia huolehtimaan, etteivät heidän autojensa akut päädy ympäristöä pilaamaan. Autovalmistajat itse lähestyvät asiaa useallakin tavalla. Nissan Europe on liittynyt ryhmään toimijoita, jotka pohtivat akkujen uusiokäyttöön liittyviä kysymyksiä. Projektin osana on rakennettu 1 MWh:n energiavarastointijärjestelmän prototyyppi ja kehitetty nopeutettu menetelmä, jolla käytetty akku saadaan uusiokäyttöön soveltuvaksi aikaisemman kolmen tunnin sijasta kolmessa minuutissa.

Teslan vuonna 2019 julkaiseman Impact Reportin mukaan akkujen käyttöikä on pidempi kuin itse ajoneuvojen ja että akuista sata prosenttia on kierrätettävissä siinä vaiheessa kun sähköauto menee romutettavaksi matkamittarissaan tyypillisesti 130 000 – 200 000 mailin lukemat. Autokannastaan kokoamaansa dataan viitaten Tesla väittää, että käytöstä poistettavien akkujen kapasiteetista on yleensä jäljellä yli 90 prosenttia verrattuna niiden alkuperäiseen täyteen kapasiteettiin uutena.

Volkswagen on ilmoittanut aikeestaan hyödyntää akkujen uusiokäyttöä ja kierrätystä. Se on tutkinut mahdollisuutta uusiokäyttää akkuja – kunhan käytettyjä sähköauton akkuja alkaa olla riittävästi saatavissa – tuotantolaitostensa energiavarastoinnissa ja muissa projekteissa yhteistyössä muiden yritysten ja kunnallisten toimijoiden kanssa. Se on tutkinut myös mahdollisuutta kunnostaa joitakin käytettyjä akkuja tiettyjä komponentteja vaihtamalla uudelleen käytettäväksi sähköautoissa. Ne akut, jotta eivät enää sovellu uudelleen käytettäväksi tai korjattavaksi uusiokäyttöön puretaan ja hajotetaan siten, että uudelleen käyttöön soveltuvat raaka-aineet saadaan talteen.

Uusiokäyttöön vai kierrätykseen?

Samalla kun sähköautojen akkujen markkinat kasvavat, niissä tarvittavien raaka-aineiden kuten koboltin, mangaanin, nikkelin, kuparin, hiilen ja litiumin hintojen odotetaan nousevan. Joidenkin näiden raaka-aineiden hinnat ovat jo nykyisin nousseet nopeasti, millä voi olla vaikutusta akkuja käyttävien tehdessä päätöstä ohjataanko käytetyt akut uusiokäyttöön vai kierrätettäväksi, jolloin voidaan hyödyntää yhä kalliimpien raaka-aineiden arvonnousu myytäessä ne eteenpäin.

Painoa päätöksenteossa voi olla myös sillä, kuinka kehittyneitä prosesseja on käytettävissä akkuja uusiokäyttöön valmisteltaessa ja kierrätykseen laitettaessa. Nykyisin käytettyjen akkujen purkaminen, testaaminen ja kennojen kunnostaminen uusiokäytettäväksi tapahtuvat pääsääntöisesti manuaalisesti. Kehittämällä automaatiota yhdistettynä esimerkiksi Nissanin ehdottamaan nopeaan kennojen kunnostamiseen, voisi olla ratkaisu uusiokäyttöakkujen suosion lisäämiseen energiavarastoina verrattuna täysin uusien akkujen käyttöön energiavarastoina. Toisaalta kierrätystä voidaan myös edistää kehittämällä esimerkiksi uusia kemiallisia prosesseja korkeatasoisten materiaalien tuottamiseksi uusien akkujen tuotantoa varten.

Autonvalmistajien ja heidän akkutoimittajiensa kannattaa optimoida akkusuunnittelu siten, että käytetyn akun poistaminen ajoneuvosta tapahtuu helposti samoin kuin sitä seuraava akun purkaminen ja osiin erottelu. Sähköauton omistajan kannalta toimiva akkujen uusiokäyttömarkkina, kannustava kierrätysmahdollisuus tai molemmat ovat omiaan alentamaan autonomistajan kokonaiskustannuksia.

Samalla kun tuotekehityksen ja markkinavoimien rooli taloudellisten ja teknisten kysymysten osalta on keskeistä, on otettava myös huomioon lainsäädännön asettamat muut vaatimukset akkujen uusiokäyttöä koskien. Yhä enemmän säännöksiä on odotettavissa akkujen uusiokäyttöön liittyen markkinoiden yhä laajentuessa, kun uusia toimijoita on tulossa kasvaville markkinoille ja akkujen tarjonta lisääntyy. Ja koska uusiokäyttöakkuja sisältävät tuotteet ovat varsin uusi tuoteryhmä, on tarve kerätä lisää dataa niiden suorituskykyyn ja luotettavuuteen liittyen.

Yhteenveto

On hyvä asia, että etsitään ratkaisuja mitä käytetyille sähköautojen akuille pitäisi tehdä. Sekä uusiokäyttöön tarkoitetut sovellukset että kierrätys tähtäävät käytettyjen akkujen ympäristölle aiheutuvien ongelmien vähentämiseen ja edesauttavat uudenlaisten työllistymismahdollisuuksien luomista. Jokaisessa lähestymistavassa on omat haasteensa.

Käytettyjen akkujen uusiokäytön pitää olla kilpailukykyistä uusiin akkuihin tai kierrätykseen laittamiseen verrattuna, jos niitä halutaan käyttää energiavarastoina. Joko alkuperäisen käytön tai uusiokäytön jälkeen lopullisena ratkaisuna on sitten tehokas kierrätys.

Lisätietoa
  1. https://www.fleetcarma.com/electric-vehicle-batteries-reused-recycled/
  2. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12399-Modernising-the-EU-s-batteries-legislation
  3. https://www.tesla.com/impact-report/2019
  4. https://www.volkswagen.co.uk/electric/research/sustainability/recycling-your-battery
  5. https://www.ft.com/content/c489382e-6b06-11e7-bfeb-33fe0c5b7eaa
MORE NEWS

Kiinalaisryhmä hyökkää Windows-palveluilla ja Google Drivella

Tietoturvayritys Check Point Research on paljastanut Silver Dragon -nimisen kybervakoiluryhmän, joka kohdistaa hyökkäyksiä hallituksiin Kaakkois-Aasiassa ja Euroopassa. Tutkijoiden mukaan ryhmä on suurella varmuudella Kiinaan kytkeytyvä ja todennäköisesti osa APT41 -kokonaisuutta.

Botit generoivat jo kolmasosan verkkoliikenteestä – myös tekoälybotteja aletaan estää

Lähes kolmasosa globaalista verkkoliikenteestä on jo bottien tuottamaa. Tämä käy ilmi Fastlyn Threat Insights -raportista, jossa analysoitiin heinä–syyskuun 2025 aikana triljoonia sovellus- ja API-pyyntöjä yhtiön verkossa.

Nokia ja Ericsson tiivistävät yhteistyötä autonomisissa verkoissa

Nokia ja Ericsson syventävät yhteistyötään älykkäässä verkkoautomaatiossa. Yhtiöt avaavat rApp-sovellusekosysteeminsä toisilleen ja sitoutuvat vahvistamaan avoimia standardeja, erityisesti R1-rajapintaa, jonka kautta rAppit keskustelevat SMO-järjestelmän kanssa.

Kännykän massamuisti on pian yhtä nopea kuin työmuisti

Kioxia on aloittanut UFS 5.0 -yhteensopivien sulautettujen flash-muistien arviointinäytteiden toimitukset. Taustalla on yksi selkeä ajuri: päätelaitteissa ajettavat suuret kielimallit ja muu generatiivinen tekoäly nostavat tallennuksen suorituskykyvaatimukset täysin uudelle tasolle.

Tutkimusdata haastaa sähköauton lataamisen ohjeet

Sähköautojen akkujen kestävyydestä on keskusteltu pitkään, ja erityisesti arkilataamisen ohje “pidä varaustaso 20–80 prosentissa” on vakiintunut lähes itsestäänselvyydeksi. Tuore laajaan reaalimaailman dataan perustuva analyysi kuitenkin osoittaa, että kuva on aiempaa monisyisempi.

Qualcomm tuo tekoälyn älykelloihin

Qualcomm Technologies on julkistanut uuden Snapdragon Wear Elite -alustan, jonka tavoitteena on tuoda varsinainen reunatekoäly älykelloihin ja muihin puettaviin laitteisiin. Yhtiö puhuu Personal AI -laitteista, jotka eivät enää ole pelkkiä älypuhelimen jatkeita vaan itsenäisiä, kontekstia ymmärtäviä laitteita.

Donut Labin kenno kesti 100 asteen kuumuuden

VTT on julkaissut toisen riippumattoman testiraportin Donut Labin Solid-State Battery V1 -kennolle. Tällä kertaa tarkasteltiin purkukäyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa, +80 ja +100 asteessa. Tulokset ovat kaksijakoiset. Sähköisesti kenno selvisi testeistä hyvin. Rakenteellisesti 100 asteen koe jätti jälkensä.

Nokian Hotard: mobiililiikenne ei ole enää lineaarista

Mobiiliverkkojen liikenne ei Nokian toimitusjohtajan Justin Hotardin mukaan enää kasva lineaarisesti, kun tekoälystä tulee verkon uusi pääasiallinen kuormittaja. Pelkkä “putken kasvattaminen” ei hänen mukaansa enää riitä.

Rohde ja Qualcomm venyttävät radiolinkin 6G-taajuuksille

Rohde & Schwarz ja Qualcomm Technologies ovat demonstroineet MWC Barcelonassa carrier aggregation -yhteyden, jossa yhdistetään perinteinen FR1-taajuusalue ja niin sanottu FR3-alue. FR3 ei kuulu nykyisiin kaupallisiin 5G-verkkoihin, vaan sitä valmistellaan osaksi tulevaa 6G-taajuusarkkitehtuuria.

Uusi eRedCap vie älymittarit 5G-aikaan

Nordic Semiconductor esittelee Barcelonan MWC-messuilla joukon uusia ratkaisuja, joista strategisesti merkittävin liittyy 5G eRedCapiin. Yhtiö tekee yhteistyötä avainasiakkaiden kanssa seuraavan sukupolven eRedCap-teknologioiden kehittämiseksi. Tavoitteena on laajentaa 5G:n käyttö ultra-matalatehoisiin IoT-laitteisiin.

Xiaomi nousi fitness-rannekkeiden ykköseksi

Omdian mukaan globaalit puettavien laitteiden toimitukset ylittivät 200 miljoonaa kappaletta vuonna 2025. Kasvua kertyi kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Fitness-rannekkeissa markkinajohtoon nousi Xiaomi 18 prosentin osuudella. Apple oli toisena 17 prosentilla ja Huawei kolmantena 16 prosentilla. Samsung Electronics ja Garmin täydensivät kärkiviisikon.

Ericsson ja Intel haluavat tekoälyn 6G-radioverkkoon

Ericsson ja Intel kertovat laajentavansa yhteistyötään, jonka tavoitteena on vauhdittaa siirtymää kohti kaupallista, tekoälyyn natiivisti perustuvaa 6G-verkkoa. Yhtiöiden mukaan 6G ei ole pelkkä seuraava mobiiliversio, vaan infrastruktuuri, jossa tekoäly on sisäänrakennettuna radioverkkoon, ytimeen ja reunalaskentaan.

IoT-laitteiden siirto toiselle operaattorille helpottuu

IoT-laitteiden elinkaaren aikainen operaattorin vaihto helpottuu, kun Telenor IoT tuo markkinoille uuden SGP.32-standardin mukaiset eSIM-kortit. Yhtiö ilmoittaa aloittavansa kaupalliset toimitukset 17. huhtikuuta 2026.

Aliro 1.0 julkaistiin: Älypuhelimesta tulee universaali avain

Connectivity Standards Alliance (CSA) on julkistanut Aliro 1.0 -spesifikaation, joka määrittelee ensimmäistä kertaa yhteisen protokollan älypuhelimessa olevalle digitaaliselle avaimelle. Standardin tavoitteena on mahdollistaa, että sama mobiilissa oleva kulkuoikeus toimii eri valmistajien lukijoissa NFC:n, Bluetooth LE:n ja UWB:n kautta. Aliroa tukevat muun muassa Apple, Google ja Samsung.

Voisiko kalsium korvata litiumin?

Hong Kong University of Science and Technologyn tutkijat kertovat kehittäneensä uudenlaisen kalsiumioniakun, joka voisi tarjota vaihtoehdon litiumioniakuille. Tutkimus on julkaistu Advanced Science -lehdessä, ja se perustuu puolikiinteään elektrolyyttiin sekä redoks-aktiivisiin orgaanisiin runkorakenteisiin.

Muuttaako AMD-sopimus Metan AI-yhtiöksi?

Meta ilmoitti tällä viikolla jopa 6 gigawatin GPU-kapasiteettiin tähtäävästä, monivuotisesta sopimuksesta AMD:n kanssa. Kyse ei ole yksittäisestä laite-erästä, vaan usean sukupolven mittaisesta infrastruktuurikumppanuudesta, jossa sovitetaan yhteen GPU-, CPU- ja järjestelmätason roadmapit.

AMD haluaa kantataajuuslaskennan x86-prosessorille

AMD on esitellyt 5. sukupolven EPYC 8005 -palvelinprosessorit, ja sen viesti teleoperaattoreille selvä: kantataajuuslaskenta kuuluu yleiskäyttöiselle x86-prosessorille, ei erillisille baseband-ASICeille tai FPGA-kiihdyttimille.

Perus-PC katoaa markkinoilta ensi vuonna

Gartner arvioi, että muistien raju hinnannousu romahduttaa laitemyyntiä vuonna 2026 ja tekee alle 500 dollarin peruskannettavista taloudellisesti kannattamattomia. Tutkimusyhtiön mukaan tämä ns. entry level -PC-segmentti katoaa markkinoilta vuoteen 2028 mennessä.

Pieniä 5G-tukiasemia nopeammin läpi tuotantolinjasta

Rohde & Schwarz ja LITEON esittelevät Barcelonassa Mobile World COngressissa tuotantotestausratkaisun, jolla 5G-femtosoluja voidaan testata aiempaa selvästi nopeammin. Yhdellä testerillä voidaan karakterisoida neljä laitetta rinnakkain, mikä kasvattaa valmistuksen läpimenoa 50 prosenttia.

Lisää bassoa heti – tai ainakin parannus äänenlaatuun

Samsung hioo täyslangattomia kuulokkeitaan maltillisesti mutta teknisesti kiinnostavasti. Uusi Buds4-sarja ei mullista markkinaa, mutta erityisesti Pro-mallissa äänenlaatuun on tehty konkreettisia laitepuolen muutoksia.

TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Lääkintälaitteet siirtyvät verkkoon, hoito potilaan kotiin

ETN - Technical articleLääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.

Lue lisää...

OPINION

Teslalla ei vieläkään ole itseajavaa autoa

Tesla ei muutu itseajavaksi sillä, että siitä poistetaan ratti. Yhtiö on aloittanut ratittoman Cybercabin sarjatuotannon, mutta ratkaiseva komponentti puuttuu edelleen: toimiva itseajaminen, jota ei tarvitse valvoa, kirjoittaa Elektroniktidningenin Jan Tångring.

Lue lisää...

LATEST NEWS

  • Kiinalaisryhmä hyökkää Windows-palveluilla ja Google Drivella
  • Botit generoivat jo kolmasosan verkkoliikenteestä – myös tekoälybotteja aletaan estää
  • Nokia ja Ericsson tiivistävät yhteistyötä autonomisissa verkoissa
  • Kännykän massamuisti on pian yhtä nopea kuin työmuisti
  • Tutkimusdata haastaa sähköauton lataamisen ohjeet

NEW PRODUCTS

  • Suosittu vähävirtainen IoT-yhteys helposti lisäkortilla
  • Tämä ajuri auttaa pitämään auton hengissä pakkasaamuna
  • 40 TOPSia verkon reunalle
  • Erittäin tarkka anturi virranmittaukseen
  • Eikö 8 bittiä enää riitä? Tässä vastaus
 
 

Section Tapet