ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # megabox

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Sep # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Sähköautojen akuille pitää löytää uusiokäyttöä

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 15.01.2021
  • Devices
  • Power

Sähköautojen yleistyessä myös niissä käytettyjen akkujen määrät lisääntyvät ja joudutaan miettimään, mitä käytöstä poistettaville akuille tullaan tekemään. Kierrätys yhdistettynä uusiokäyttöön energiavarastona voisi olla eräs ratkaisu, etenkin jos käytettyjen akkujen purku- ja testausprosesseja saadaan parannettua.

Artikkelin on kirjoittanut Mouser Electronicsin Mark Patrick. Hän tuli Mouserin palvelukseen kesällä 2014 työskenneltyään aiemmin RS Componentsilla markkinointitehtävissä ja sitä ennen Texas Instrumentsissa sovelluskehityksen tuessa. Hänellä on elektroniikkainsinöörin tutkinto Coventryn yliopistosta. 

Huoli ajoneuvon toimintasäteen riittävyydestä ei enää ole merkittävästi rajoittamassa kuluttajien kiinnostusta akkukäyttöisiä sähköautoja kohtaan. Myötämielisyyttä ovat lisänneet tehdyt parannukset voimalinjojen suunnittelussa, latauspisteiden yleistyminen, pikalatausmahdollisuudet sekä kuljettajien ja autonomistajien lisääntynyt ymmärrys sähköautoilua kohtaan ylipäätään. Autonostajat uskovat, että nykyajan sähköautot ovat turvallisia ja selviytyvät hyvin päivittäisessä käytössä ja että ainoastaan pieni osuus matkoista on sellaisia, joissa eteen tulee tarve pysähtyä lataamista varten kesken matkan.

Toisaalta kokemukset matkapuhelimien yhteydessä ovat osoittaneet missä määrin litiumioniakut menettävät tehoaan käyttöiän pidentymisen johdosta ja miten toistuvat lataamiset ja purkamiset vaikuttavat akkujen kuntoon: Käyttöiän lähestyessä loppuaan yhdellä latauksella saatava käyttöaika lyhenee ja lataamiskertojen tarve kasvaa. Sähköautoissa Li-ion-akun toimintakyvyn heikkeneminen käyttöiän myötä vaikuttaa ajoneuvon toimintasäteeseen ja suorituskykyyn. Kun akun kapasiteetti on pienentynyt noin 80 prosenttiin, sen ei katsota enää kelpaavan ajoneuvon tehon tuottamiseen. Ajoneuvon käytöstä riippuen tähän pisteeseen päädytään 8-10 vuodessa. On myös syytä panna merkille, että pikalataaminen, johon on paljon panostettu osana sähköauton toimintasäteeseen ja matka-aikaan liittyvien haasteiden ratkaisua, tunnetusti lyhentää akun käyttöikää.

Iso ratkaistava ongelma on, mitä käytöstä poistettaville akuille pitäisi tehdä? Tutkimusyhtiö Fleetcarman ennusteen mukaan vuonna 2030 käytettyjä akkuja kertyisi 11 miljoonaa tonnia. Sähköautojen kysynnän ennustetaan kasvavan jatkuvasti eikä sitä ainakaan hillitse se, että jotkin EU-maat ovat aikeissa kieltää polttomoottoreilla varustettujen ajoneuvojen myynnin seuraavan 20 vuoden kuluessa. Kehityskulun seurauksena arvioidaan, että maailman tieverkostossa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä puoli miljardia latauspistettä Li-ion-akulla varustettuja hybridi- ja sähköautoja varten.

Ilmeinen suuntaus on ottaa talteen käytettyjen akkujen materiaalit ja hyödyntää niitä uusien akkujen valmistamisessa. Taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevä toimintamalli olisi hyödyntää käytettyjen akkujen jäljelle jäänyttä kapasiteettia niin pitkälle kuin mahdollista vielä ennen niiden väistämätöntä ja lopullista kierrätykseen laittamista. Vaikka akut eivät enää kelpaisikaan sähköautoissa käytettäväksi, niillä olisi uusiokäyttöä sovelluksissa, joissa niiden heikentyneellä suorituskyvyllä ei olisi vaikutusta loppukäyttäjän käyttäjäkokemukseen. Tällaisia mahdollisia sovelluksia olisivat toimiminen energiavarastona erilaisissa käyttökohteissa, kuten aurinko- ja tuulisähköä tuottavissa mikrogeneraattoreissa, varateholähteissä, älykkään sähköverkon hallintalaitteissa ja (kuinka ollakaan) sähköautojen latausasemien tehonsyöttölaitteissa.

Uusiokäytöstä ekologisesti kestävää liiketoimintaa

Akkujen uusiokäytölle odotettavissa olevat markkinat toisivat liikevaihdon ja työllisyyden lisäksi uusia mahdollisuuksia ratkaista sähköautojen käytettyjenakkujen lisääntyvän määrän tuomia ympäristöön kohdistuvia haasteita. Lux Researchin tutkimuksessa vuonna 2017 on arvioitu, että uusiokäyttöön otettava akku voisi tuottaa jopa 65 GWh energiaa vuoteen 2035 mennessä. Käytetyt akut tulee kerätä ja purkaa, minkä jälkeen uudelleen käyttöön aiotut kennot testataan ja valitaan niistä uusiokäyttöön soveltuvat kennot. Sen jälkeen uudelleen käyttöön soveltuviksi valitut kennot ryhmitellään ryhmiin, joissa kennojen jäljellä oleva toimintakunto on samalla tasolla ja joista sitten kootaan kennot toimintakelpoisiksi uusiokäytettäviksi akuiksi.

Teknologiayritykset voivat sitten tuotteistaa uusiokäyttöakut markkinoille. Tästä esimerkkinä voidaan mainita brittiläinen Powervault, jonka älykkäiden energiavarastojärjestelmien avulla voidaan hyödyntää asuntokohtaisesti kotona tuotettua aurinko- ja tuulienergiaa sekä edullisen ajan verkkosähköä. Kotona oleva energiavarasto auttaa myös julkista sähköntuottajaa hallitsemaan paremmin kuluttajakysyntää ja välttämään valtavia kulutushuippuja tarjoamalla käyttöaikaan perustuvia joustavia kuluttajamaksuja.

Ruotsalainen Göteborgissa sijaitseva yhtiö Box of Energy on valinnut samantyyppisen lähestymistavan kuin Powervault. Molempien yhtiöiden tarjoamissa tuotteissa sähköautoista uusiokäyttöön otettuja akkuja käytetään sellaisissa järjestelmissä kuten akunhallintaelektroniikassa, sähköverkon ja aurinko- tai tuuligeneraattorin yhdistävissä ohjauspiireissä, turva- ja suojausjärjestelmissä.

Soveltamisen kannalta oleellisiin toimintoihin, kuten akunhallintaan ja tehonsuojaukseen liittyvää teknologiaa ja osaamista on saatavissa muun muassa seuraavilta alan yrityksiltä: Analog Devices, Maxim Integrated, Microchip Technology ja Texas Instruments. Viimeksi mainittu on julkaissut mallisuunnittelun akunhallintajärjestelmästä, joka on sovitettu autoelektroniikan ja energiavarastoinnin Li-ion-akkuja käyttäviin sovelluksiin. Analog Devicesilla on useita mallisuunnitteluja Li-ion-akkuja hyödyntäviin järjestelmiin akunhallinnasta ja tehonsuojauksesta akkutestaukseen.

Sähköauton akkuja koskevat EU-määräykset ovat valmisteilla ja niissä odotetaan edellytettävän autonvalmistajia huolehtimaan, etteivät heidän autojensa akut päädy ympäristöä pilaamaan. Autovalmistajat itse lähestyvät asiaa useallakin tavalla. Nissan Europe on liittynyt ryhmään toimijoita, jotka pohtivat akkujen uusiokäyttöön liittyviä kysymyksiä. Projektin osana on rakennettu 1 MWh:n energiavarastointijärjestelmän prototyyppi ja kehitetty nopeutettu menetelmä, jolla käytetty akku saadaan uusiokäyttöön soveltuvaksi aikaisemman kolmen tunnin sijasta kolmessa minuutissa.

Teslan vuonna 2019 julkaiseman Impact Reportin mukaan akkujen käyttöikä on pidempi kuin itse ajoneuvojen ja että akuista sata prosenttia on kierrätettävissä siinä vaiheessa kun sähköauto menee romutettavaksi matkamittarissaan tyypillisesti 130 000 – 200 000 mailin lukemat. Autokannastaan kokoamaansa dataan viitaten Tesla väittää, että käytöstä poistettavien akkujen kapasiteetista on yleensä jäljellä yli 90 prosenttia verrattuna niiden alkuperäiseen täyteen kapasiteettiin uutena.

Volkswagen on ilmoittanut aikeestaan hyödyntää akkujen uusiokäyttöä ja kierrätystä. Se on tutkinut mahdollisuutta uusiokäyttää akkuja – kunhan käytettyjä sähköauton akkuja alkaa olla riittävästi saatavissa – tuotantolaitostensa energiavarastoinnissa ja muissa projekteissa yhteistyössä muiden yritysten ja kunnallisten toimijoiden kanssa. Se on tutkinut myös mahdollisuutta kunnostaa joitakin käytettyjä akkuja tiettyjä komponentteja vaihtamalla uudelleen käytettäväksi sähköautoissa. Ne akut, jotta eivät enää sovellu uudelleen käytettäväksi tai korjattavaksi uusiokäyttöön puretaan ja hajotetaan siten, että uudelleen käyttöön soveltuvat raaka-aineet saadaan talteen.

Uusiokäyttöön vai kierrätykseen?

Samalla kun sähköautojen akkujen markkinat kasvavat, niissä tarvittavien raaka-aineiden kuten koboltin, mangaanin, nikkelin, kuparin, hiilen ja litiumin hintojen odotetaan nousevan. Joidenkin näiden raaka-aineiden hinnat ovat jo nykyisin nousseet nopeasti, millä voi olla vaikutusta akkuja käyttävien tehdessä päätöstä ohjataanko käytetyt akut uusiokäyttöön vai kierrätettäväksi, jolloin voidaan hyödyntää yhä kalliimpien raaka-aineiden arvonnousu myytäessä ne eteenpäin.

Painoa päätöksenteossa voi olla myös sillä, kuinka kehittyneitä prosesseja on käytettävissä akkuja uusiokäyttöön valmisteltaessa ja kierrätykseen laitettaessa. Nykyisin käytettyjen akkujen purkaminen, testaaminen ja kennojen kunnostaminen uusiokäytettäväksi tapahtuvat pääsääntöisesti manuaalisesti. Kehittämällä automaatiota yhdistettynä esimerkiksi Nissanin ehdottamaan nopeaan kennojen kunnostamiseen, voisi olla ratkaisu uusiokäyttöakkujen suosion lisäämiseen energiavarastoina verrattuna täysin uusien akkujen käyttöön energiavarastoina. Toisaalta kierrätystä voidaan myös edistää kehittämällä esimerkiksi uusia kemiallisia prosesseja korkeatasoisten materiaalien tuottamiseksi uusien akkujen tuotantoa varten.

Autonvalmistajien ja heidän akkutoimittajiensa kannattaa optimoida akkusuunnittelu siten, että käytetyn akun poistaminen ajoneuvosta tapahtuu helposti samoin kuin sitä seuraava akun purkaminen ja osiin erottelu. Sähköauton omistajan kannalta toimiva akkujen uusiokäyttömarkkina, kannustava kierrätysmahdollisuus tai molemmat ovat omiaan alentamaan autonomistajan kokonaiskustannuksia.

Samalla kun tuotekehityksen ja markkinavoimien rooli taloudellisten ja teknisten kysymysten osalta on keskeistä, on otettava myös huomioon lainsäädännön asettamat muut vaatimukset akkujen uusiokäyttöä koskien. Yhä enemmän säännöksiä on odotettavissa akkujen uusiokäyttöön liittyen markkinoiden yhä laajentuessa, kun uusia toimijoita on tulossa kasvaville markkinoille ja akkujen tarjonta lisääntyy. Ja koska uusiokäyttöakkuja sisältävät tuotteet ovat varsin uusi tuoteryhmä, on tarve kerätä lisää dataa niiden suorituskykyyn ja luotettavuuteen liittyen.

Yhteenveto

On hyvä asia, että etsitään ratkaisuja mitä käytetyille sähköautojen akuille pitäisi tehdä. Sekä uusiokäyttöön tarkoitetut sovellukset että kierrätys tähtäävät käytettyjen akkujen ympäristölle aiheutuvien ongelmien vähentämiseen ja edesauttavat uudenlaisten työllistymismahdollisuuksien luomista. Jokaisessa lähestymistavassa on omat haasteensa.

Käytettyjen akkujen uusiokäytön pitää olla kilpailukykyistä uusiin akkuihin tai kierrätykseen laittamiseen verrattuna, jos niitä halutaan käyttää energiavarastoina. Joko alkuperäisen käytön tai uusiokäytön jälkeen lopullisena ratkaisuna on sitten tehokas kierrätys.

Lisätietoa
  1. https://www.fleetcarma.com/electric-vehicle-batteries-reused-recycled/
  2. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12399-Modernising-the-EU-s-batteries-legislation
  3. https://www.tesla.com/impact-report/2019
  4. https://www.volkswagen.co.uk/electric/research/sustainability/recycling-your-battery
  5. https://www.ft.com/content/c489382e-6b06-11e7-bfeb-33fe0c5b7eaa
MORE NEWS

Operaattori tuo parhaan Wi-Fin Suomeen

Suomeen laajentunut ruotsalaisoperaattori Bahnhof on päässyt testaamaan ensimmäisten joukossa tulevaa Wi-Fi 8 -tekniikkaa. Esisarjalaitteilla tehdyssä testissä Wi-Fi 8 oli haastavissa olosuhteissa keskimäärin 54 prosenttia Wi-Fi 7:ää nopeampi. Ensimmäisiä Wi-Fi 8 -reitittimiä odotetaan markkinoille ensi vuoden alussa.

Unohda datalehdet! Kerro tekoälylle, mitä haluat suunnitella

Elektroniikkasuunnittelu on saamassa uuden lähtöpisteen. NXP:n verkkosivuilla suunnittelija voi nyt kertoa tekoälylle, millaisen laitteen haluaa rakentaa. Celusin tekniikka ehdottaa sen perusteella järjestelmäarkkitehtuurin ja sopivat NXP-komponentit ja vie suunnitelman aina kytkentäkaavioon asti.

Erillisverkot valjastaa 5G-verkon droonien havaitsemiseen

Erillisverkot on testannut Helsingissä tekniikkaa, jolla luvattomia drooneja voidaan havaita, paikantaa ja seurata 5G-verkon avulla. Vuosaaren satamassa tehdyssä kokeessa droonin ei tarvitse olla yhteydessä verkkoon tai lähettää omaa radiosignaaliaan tullakseen havaituksi.

Yhdelle palvelimelle jo 12 teratavua DDR5-muistia

Micron on esitellyt uuden 512 gigatavun DDR5 RDIMM -muistimoduulin, jonka avulla kaksikantaiseen palvelimeen voidaan asentaa jopa 12 teratavua keskusmuistia. Uutuus yltää jopa 9 200 MT/s:n siirtonopeuteen.

Tämä kamera näkee 96 väriä

Belgialainen mikroelektroniikan tutkimuslaitos imec on saanut uuden 96-kaistaisen hyperspektrianturinsa kaupalliseen tuotantovaiheeseen. Suoraan CMOS-kennolle integroidut spektrisuodattimet mahdollistavat hyperspektrikuvauksen tavallisen RGB-kameran kokoisella laitteella.

Puheluun ei tarvitse enää vastata

Suomalainen ei tunnetusti mielellään puhu, eikä kohta tarvitse puhua enää puhelimessakaan. Elisa, Nokia ja Scailarc esittelivät Helsingissä uuden tekniikan, jossa puhelun syyn näkee jo ennen vastaamista ja asian voi jopa hoitaa puhumatta sanaakaan.

Pendulum mittaa tehon ja taajuuden 27 gigahertsiin

Pendulum Instruments on tuonut markkinoille PFA-127-analysaattorin, joka yhdistää mikroaaltosignaalien tehon ja taajuuden mittauksen samaan laitteeseen. Pulssitetuilla RF-signaaleilla laite mittaa rinnakkain myös pulssin leveyden ja toistovälin.

Spansion-nimi tekee paluun flash-markkinoille

Taiwanilainen Winbond ostaa Infineonin NOR Flash- ja F-RAM-liiketoiminnan 1,12 miljardilla dollarilla. Kaupan toteuduttua liiketoiminta saa nimekseen Spansion. Alalla pidempään toimineet muistavat nimen hyvin, sillä sen juuret ulottuvat AMD:n ja Fujitsun flash-muisteihin yli kahden vuosikymmenen taakse.

Lattice toi tekoälyn FPGA-suunnitteluun

Lattice Semiconductor tuo tekoälyn avuksi FPGA-piirien suunnitteluun. Uusi ilmainen Lattice Prompt -työkalu antaa suunnittelijan kuvata haluamansa toiminnon luonnollisella kielellä ja vie tehtävän aina käännökseen, simulointiin ja validointiin asti.

Näin verkon suorituskykyä mitataan ilman mittalaitteita

ETN - Technical articleAnritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.

Rikolliset myyvät pääsyä kaupallisiin kielimalleihin

Varastetuista tekoälypalvelujen käyttöoikeuksista on syntynyt oma rikollinen markkinansa. Check Point Researchin mukaan kaupan on pääsyä kaupallisiin kielimalleihin, niiden turvarajojen kiertämistä sekä rajoittamattomia malleja haittaohjelmien ja haavoittuvuuksien hyödyntämisratkaisujen kehittämiseen.

Kvanttiturvallista ohjausta FPGA-piirillä

Lattice Semiconductor tuo markkinoille Mach-N2-FPGA-perheen järjestelmien ohjaukseen ja suojaukseen. Piireihin yhdistyvät integroitu flash-muisti, laitteistopohjainen Root of Trust ja CNSA 2.0 -vaatimusten mukainen post-kvanttisalaus.

Pitääkö kvanttitekniikkaa pelätä?

Pitääkö kvanttiteknologiaa pelätä samalla tavalla kuin tekoälyä tai autonomisia järjestelmiä? Kysymys nousi esiin keskiviikkona Espoossa Nordeep-tapahtuman tulevaisuuden laskentaa käsitelleessä paneelissa. Vastaus oli varsin yksimielinen. Kvanttiteknologiaa ei tarvitse pelätä.

PX5 on nopein RTOS

PX5 RTOS nousi nopeimmaksi reaaliaikakäyttöjärjestelmäksi Beningo Embedded Groupin vuoden 2026 suorituskykyvertailussa. PX5 voitti kaikki seitsemän varsinaista suorituskykytestiä, kun käyttöjärjestelmät käännettiin raportin päävertailussa samalla GCC:n -Ofast-optimoinnilla.

Tarkka etäisyysmittaus tulee halpoihin Bluetooth-tageihin

Bluetoothin uusi tarkka etäisyysmittaus on tulossa myös pieniin ja edullisiin IoT-laitteisiin. Nordic Semiconductorin uusi nRF54LC10A tuo Bluetooth Channel Sounding -tekniikan erityisesti tageihin, seurantalaitteisiin ja yksinkertaisiin älykotisensoreihin.

Rakettitiede ostaa Sysartin: lähes 90 kehittäjän joukko pystyy isompiin hankkeisiin

– Nyt pystymme yksinkertaisesti tekemään isompia asioita, kun on enemmän tekijöitä, Rakettitieteen toimitusjohtaja Juha Huttunen kiteyttää yhtiön historian ensimmäisen yrityskaupan.

Fujitsu avasi kvanttisovellusten kehitysalustan kaikille

Fujitsu on julkaissut avoimena lähdekoodina kvanttisovellusten kehittämiseen tarkoitetun OpenQARP-ohjelmistonsa. Paketti tarjoaa yli sata ohjelmistokomponenttia, joiden avulla kvanttialgoritmeja voidaan rakentaa valmiista osista sen sijaan, että toteutus pitäisi ohjelmoida alusta lähtien.

Klinkmann vie data-analytiikan Liettuan kantaverkkoon

Suomalainen Klinkmann toimittaa data- ja analytiikkaratkaisun Liettuan kantaverkkoyhtiö Litgridille. Ratkaisulla kerätään, visualisoidaan ja analysoidaan sähköverkon operatiivista dataa, jotta verkon tilannekuvaa ja päätöksentekoa voidaan parantaa.

Kuinka kaukaa data ehtii millisekunnissa?

Pilvipalvelu voi tuntua paikalta, jolla ei ole fyysistä sijaintia. Reaaliaikaisissa sovelluksissa maantiede tulee kuitenkin nopeasti vastaan. Jos järjestelmän pitää reagoida millisekunnissa, palvelun pitäisi internetin verkko-operaattori DE-CIX:n laskelman mukaan sijaita alle 80 kilometrin päässä käyttäjästä.

Akku voi tehdä rahaa monella tavalla

Akkuvarastoa ei tarvitse käyttää vain sähkön varastoimiseen halvalla ja purkamiseen kalliilla. Saksalaisen Furon ohjelmisto optimoi reaaliajassa useita käyttötapoja ja valitsee jatkuvasti, missä akun kapasiteetista saadaan paras taloudellinen hyöty.

Sep # puffbox mobox till tme native
2026  # mobox för megabox
Sep  # puffbox mobox till square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Näin verkon suorituskykyä mitataan ilman mittalaitteita

ETN - Technical articleAnritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Operaattori tuo parhaan Wi-Fin Suomeen
  • Unohda datalehdet! Kerro tekoälylle, mitä haluat suunnitella
  • Erillisverkot valjastaa 5G-verkon droonien havaitsemiseen
  • Yhdelle palvelimelle jo 12 teratavua DDR5-muistia
  • Tämä kamera näkee 96 väriä

NEW PRODUCTS

  • 140 watin USB-C-laturi yltää 96 prosentin hyötysuhteeseen
  • ST vähentää komponentteja kilowattiluokan teholähteistä
  • 80 wattia irti tulitikkuaskin kokoisesta teholähteestä
  • Uusi piiri tasapainottaa litiumkennot nopeammin
  • Mediatekin uusin tuo kielimallit kodinkoneisiin
 
 

Section Tapet