IoT antaa monia mahdollisuuksia käyttäjille ja liikeyrityksille lisätä automaatiota ja tuoda lisätoimintoja mitä moninaisempiin arkielämässä tarvittaviin asioihin niin liike-elämässä kuin yksittäisten ihmisten arjessa. Useat uudet yritykset ovat tulossa IoT-markkinoille innovatiivisine ajatuksineen ja ratkaisuineen, joilla voidaan toteuttaa yhä uusia lisätoimintoja lähivuosien aikana.
Valtavaa IoT-alan start-up-yritysten joukon syntymistä on ollut osaltaan edesauttamassa komponentti- ja järjestelmätoimittajien antama suunnittelutuki arviointikorttien, referenssisuunnittelujen ja yksityiskohtaisen dokumentoinnin muodossa. Se on mahdollistanut prototyyppien nopean kehitystyön ja jopa pienten pilottiprojektien toteuttamisen uusien konseptien testaamiseksi. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka ja paljon haasteita suurten mittakaavan laitetoimitusten toteuttamiseen.
Suurten skaalattavien IoT-ratkaisujen toteuttamisen tiellä on monia haasteita. Ohjelmistopäivitysten ja laitehallinnan järjestäminen skaalautuvasti on vaikeaa ilman tehokasta ratkaisua. IoT-ratkaisut tarvitsevat säännöllisiä langattomasti tapahtuvia laiteohjelmisto- (FOTA) ja ohjelmistopäivityksiä (SOTA) monista eri syistä. Tietoturva on tärkein huomioitava seikka erityisesti siitä syystä, että IoT-laitteet on usein sijoitettu kaukana oleviin kohteisiin, jolloin ne ovat alttiita niin fyysisille kuin virtuaalisille hyökkäyksille. Tästä syystä tarvitaan säännöllisiä turvallisuutta parantavia ohjelmistokorjauksia, mistä syystä etäohjelmointi on ainoa järkevä menetelmä. Etäohjelmistokehityksellä saadaan myös ohjelmistovirheet nopeasti korjatuksi ja operaattorit voivat tuoda uusia lisäominaisuuksia IoT-laitteisiinsa, jolloin tuotteiden elinkaari pitenee ja on mahdollista saada tulovirtoja luomalla uudenlaisia ansaintamalleja.
Yksi IoT:n luontainen piirre on anturilaitteilta saapuvan valtavan datamäärän käsittely. Tarvitaan ratkaisu tuon datamäärän keräämiseen, tallentamiseen ja muokkaamiseen päätöstä tukevaksi informaatioksi automatisoituja analyysejä käyttäen, jotta IoT-toteutuksesta saadaan irti mahdollisimman suuri hyöty.
Onsemi on hiljattain integroinut Boshin IoT-työkaluja useille IoT-alustoilleen. Boshin IoT-työkalut käsittävät joukon pilvi- ja konesalipalveluja IoT-sovellusten kehittämistä varten. IoT-työkalupaketti on saatavissa sovellusalustapalveluna (PaaS, Platform as a Service), mikä mahdollistaa nopeasti toteutettavat pilvipohjaiset ja tehokkaasti skaalattavissa olevat IoT-sovellukset mukaan lukien myös sovellukset erittäin sensitiivisissä konesaliympäristöissä. Boshin IoT-työkalut on jo käytössä yli 15 miljoonassa laitteessa.
Bluetooth Low Energy on yhteysprotokolla, joka tuo sovelluksiin monia kilpailukykyä parantavia etuja kuten kannettavuuden, protokollan keveyden, käytettävyys kaikkialla älypuhelimien ja tablettien ansiosta, sekä liitettävyyden IP-yhdyskäytäviin.
Kuva 1: onsemin ratkaisussa on yhdyskäytävän kautta toteutettu Bluetooth Low Energy -yhteys.
Bluetooth LE -yhteydellä varustetut laitteet voivat tyypillisesti olla liitettyjä Boshin IoT-työkaluihin IoT-yhdyskäytävillä, joissa ajetaan Boshin IoT Edge -väliohjelmistoa. Se mahdollistaa IoT-laitteiden ja yhdyskäytävien välillä yhteyden, hallinnoinnin, sovellukset, päivitykset ja edistyneet reunalaskennan ominaisuudet. Boshin IoT Edge käsittää ajurit Bluetooth LE -laitteiden havainnointia ja yhdistämistä varten ja käyttövalmiin tuen valikoimalle referenssilaitteita.
Onsemin järjestelmäratkaisujen täydellisen integroinnin varmistamiseksi Boshin IoT-työkalujen kanssa onsemilta on ilmaiseksi saatavissa plug-in -lisäosa Boshin IoT Edgen liittämistä varten. Ohjelmistopaketti voidaan asentaa Boshin IoT Edge -ohjelmistolla ajettavaan Raspberry Pi -yhdyskäytävään, jolloin saadaan käyttöön kaikki päästä päähän -palvelut kuten datanhallinta, laitteiden hallinta, laiteohjelmiston päivitykset ja digitaaliset kaksoset onsemin anturialustoja varten.
Kuva 2: RSL 10 -anturialustat voidaan yhdistää Boshin IoT-työkaluihin yhdyskäytävän kautta.
Onsemi on kehittänyt myös Eclipse Vorto -abstraktiokerrokset varmistaakseen, että käyttäjäkokemuksesta saadaan mahdollisimman saumaton. Eclipse Vorto -kielen avulla harmonisoidaan API-palvelurajapinnat, mikä puolestaan helpottaa IoT-tuotteita suunnittelevia integroimaan laitteet nopeasti laiteriippumattomien IoT-ratkaisujen toteuttamiseksi. Vorto-kirjastokanta on avoin alusta, jossa laitevalmistajat voivat jakaa laitteiden tietomalleja toisten IoT-sidosryhmään kuuluvien kanssa saadakseen helposti hyödyn irti näiden laitteiden tarjoamista ominaisuuksista ratkaisuja kehittäessään.
Yhteenveto
Konseptin määrittelyn ja testauksen jälkeen suurin haaste skaalattavien IoT-toteutusten yhteydessä on muodostaa ratkaisu laitteiden hallintaa ja päivittämistä varten sekä hallita, ymmärtää ja seurata anturien tuottamaa jatkuvaa datavirtaa.
Yhdessä Bosh.IO:n kanssa onsemi tarjoaa käyttäjilleen täyden ekosysteemin, jolla voidaan toteuttaa edellä mainitut tärkeimmät tavoitteet, lisäämällä käyttövalmiit Bluetooth LE -toiminnot Boschin IoT-työkaluihin Raspberry Pi -yhdyskäytävällä. Boshin IoT-työkalupaketin tarjoama ekosysteemi on saatavissa RSL10-anturikehitystyökaluihin ja RSL10 Smart Shot -kameraan. Lisää alustoja on tulossa tuen piiriin.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
