Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
Kansainvälinen televiestintäliitto ITU on saanut valmiiksi ensimmäisen Big Dataa määrittelevän standardinsa. Standardi määrittelee pilvipohjaisen big datan vaatimukset, kyvykkyydet ja käyttötavat.
Zigbee Alliance on juuri ratifioinut tekniikan 3.0-version. Ennen kaikkea kyse on erilaisten sovelluskohtaisten zigbee-linkkien yhdistämisestä samaan standardiin, mutta zigbee saa myös uusia ominaisuuksia. Linkki oppii keräämään energiaa IoT-laitteiden virtaa varten.
Harva nauttii 4K-tasoisesta kuvasta vielä edes olohuoneessaan, mutta ensi vuoden lopulla sama tarkkuus voi olla älypuhelimessasi. ETSI valmistautuu kehitykseen. Standardointijärjestö on perustanut työryhmän, joka hakee ratkaisua UltraHD-ruudun skaalaamiseen pieniin laitteisiin.
USB-väylän uusi 3.1-standardi ja uusi molemmin päin liittyvä C-tyypin liitin ovat historian nopeimmin yleistyvä oheislaitteiden liitäntäratkaisu. Komponenttitukkuri Mouser Electronics on nyt lanseerannut uuden sivuston, jossa suunnittelijalle kerrotaan kaikki mahdollinen tieto uudesta tekniikasta.
Vodafone, Huawei ja u-blox kertovat onnistuneensa ensimmäistä kertaa siirtämään IoT-laitteiden dataa kaupallisessa 4G-verkossa. Tämä tapahtui NB-IoT-tekniikalla, joka on vielä kehitysvaiheessaan.
Kirjautumisikkunan ohi pääseminen on vaikeaa, mikäli ei tiedä käyttäjän salasanaa. Espanjalaistutkijoiden mukaan linux-koneen saa kuitenkin auki, mikäli painaa askelpalautin- eli backspace-näppäintä 28 kertaa peräkkäin.
Itävaltalainen ams on esitellyt uuden 16-kanavisen ohjaimen leditelevisioiden taustavalojen ohjaukseen. AS3824-ohjain parantaa television kuva aja kuluttaa hyvin vähän virtaa.
Monelle antennitaloudessa elävälle tuli tänään ikäviä uutisia. Digita on ilmoittanut, ettei se jatka Ylen HD-muotoisten kanavien jakelua enää vuodenvaihteen jälkeen. Teräväpiirto on Suomessa edelleen kehitysvaiheessa, etenkin antenniverkossa. Koko maan kattavaa antenniverkkoa HD-lähetysten jakelemiseen ei ole.
Sisältöpalveluja tarjoava Akamai on saanut valmiiksi kolmannen neljänneksen tilastonsa eri maiden nettinopeuksista. Suomi sijoittuu Euroopan vertailussa viidenneksi. Keskimääräinen nettiyhteyden nopeus on meillä 14,8 megabittiä sekunnissa.
Jos kehittää tuotteita tulevaisuuden esineiden internetiin, tarjolla alkaa olla niin paljon mahdollisia radiotekniikoita, että pää menee pyörälle. Uusin tulokas on avoin standardi Weightless-P. Se lupaa tottakai mullistaa IoT-laitteiden tehonkulutuksen ja kantaman.
Monissa uusissa sovelluksissa tarvitaan nopeampaa ja kapasiteetiltaan suurempaa muistia. Samsungin uusi PRO Plus -sarjan MicroSD-kortti onkin tarkoitettu esimerkiksi ns. nelikoptereihin, joihin liitetty kamera tallentaa 4K-videota.
Suomenkielessä epäonnistuneella nelikopteri-nimellä myytävät lennokit ovat muodostumassa joulun hittituotteeksi. Niitä myydään USA:ssa jo miljoona kappaletta tulevan joulun alla ja Suomessakin enenevissä määrin. Jatkossa kopterilennokit joutuu rekisteröimään.
Komponenttitukkuri Mouser Electronics myy nyt Microchipin uutta USB-ohjainpiiriä. Sen avulla suunnitteluihin on helppo lisätä uutta C-tyypin liitäntä totteleva USB-yhteys.
Optinen tietoliikenne on ainoa keino vastata datamäärien valtavaan kasvuun. Wienin teknisessä yliopistossa on nyt kehitetty optokomponentti, joka kykenee estämään valon liikkumisen toiseen suuntaan. Nanokoon mittakaavassa laite on ensimmäinen laatuaan.
Amerikkalainen Qualcomm on saanut valmiiksi oman sisäisen arvionsa, jossa haluttiin selvittää, mikä yritysrakenne palvelisi parhaiten sen osakkeenomistajia. Pöydällä oli esimerkiksi yrityksen pilkkominen osiin, mutta arvio päätyi siihen, että paras rakenne hakea kasvua on jatkaa nykyisellä yritysrakenteella.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
