NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Ruotsalainen polttokennoja kehittävä Powercell sanoo olevansa loppuvaiheissa uuden polven polttokennonsa kehitystyössä. Uusi S2-kenno laajentaa Powercellin tehovalikoimaa ylöspäin, aina 25 kilowattiin asti.
Grafeenin käyttö mikropiirien materiaalina on yhä lähempänä. IBM:n tutkijat ovat saaneet valmistettua toimivan tietoliikennepiirin, jolle on integroitu grafeenitransistoreja. Testeissä piiri toimii aivan nykyisten piirien tavoin. IBM valmisti protopiirinsä kolmesta grafeenitransistorista, neljästä induktorista, kahdesta kondensaattorista ja kahdesta resistorista.
Amerikkalaistietojen mukaan Nokian pääjohtajana kunnostautunut Stephen Elop ei pääse kruunaamaan uraansa Microsoftin pääjohtajana. Ainakaan vielä. Uusissa huhuisssa ykkösnimenä ohjelmistojätin kärkeen mainitaan Satya Nadella.
Täysin IP-pohjaisessa LTE-verkossa puhe on ollut yllättävän hankala haaste laitevalmistajille ja operaattoreille. Mitä tapahtuu, kun LTE-solun peitto päättyy? Nokia Solutions & Networks sanoo nyt demonneensa ratkaisua kiinalaisen China Mobilen verkossa.
Mittauslaitevalmistaja Anritsu ja kännykkäpiirien kehittäjä Qualcomm kertoivat viime viikolla päässeensä LTE-A-demossaan jo 300 megabitin sekuntinopeuksiin. Nyt Ericsson kertoo demonneensa vastaavia nopeuksia.
Komponenttien jakelujätti Avnet sai viime vuoden lopulla päätökseen saksalaisen MSC Gleichmannin ostamisen. Nyt Avnet kertoo, että MSC:stä tulee uusi liiketoimintayksikkö sen Euroopan toimintoihin.
Kiinan tiedeakatemia on yhdessä shanghailaisen Liantong Network Communications Technologyn kanssa kehittänyt täysin oman, kiinalaisen käyttöjärjestelmän. COS on tarkoitettu älypuhelimiin, tabletteihin, digipäätteisiin ja mikrotietokoneisiin.
Kosketusnäyttöihin kehitellään uusia ratkaisuja, jotka tekevät paneeleista edullisempia, kevyempiä, ohuempia, kestävämpiä ja suorituskykyisempiä. Niiden ansiosta kosketus voi tulevina vuosina tulla osaksi yhä useampia laitteita.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes rahoitti viime vuonna alle 6-vuotiaita yrityksiä noin 133 miljoonalla eurolla. Yhteensä rahoitusta sai vajaat 680 yritystä. Startup-yrityksille myönnetystä rahoituksesta 75 miljoonaa euroa oli avustusta ja 58 miljoonaa lainaa.
Ledipohjaisen valaistuksen markkinat kasvavat halpenevien hintojen takia hurjaa vauhtia tulevina vuosina. Lux Research ennustaa, että nykyiset kahden miljardin dollarin markkinat ovat kooltaan 25 miljardia dollaria vuonna 2023.
Tuotekehittäjien tähtäimessä on nyt tiukasti neljännen polven verkkotekniikan seuraava evoluutio eli LTE-Advanced. Mittauslaitevalmistaja Anritsu ja Qualcomm kertovat päässeensä LTE-A-demossaan jo 300 megabitin sekuntinopeuksiin.
Microchip on julkistanut uuden MCP39F501-piirin tehonhallinnan sovelluksiin. Kyseessä on tehokkaasti integroitu yksivaiheisiin tehonvalvontasovelluksiin suunniteltu reaaliaikaisen AC-tehonmittauksen mahdollistava piiri.
Operaattoreilla on suuria haasteita. Käyttäjien datamäärät kasvavat eksponentiaalista vauhtia, mutta kukaan ei haluaisi maksaa mobiilidatasta. Ongelmaa ei todennäköisesti ratkota edes seuraavan sukupoven verkkotekniikalla.
Google luopuu matkapuhelinyksiköstä, jonka se osti Motorolalta vuonna 2011. Kiinalainen Lenovo, joka on ostanut aiemmin IBM:n pc-valmistuken ja x86-palvelimet, maksaa Motorolan kännyköistä 2,91 miljardia dollaria eli reilut 2,1 miljardia euroa.
Omron helpottaa automaatiojärjestelmien suunnittelijoita tuomalla käyttöön makrot EPLAN-järjestelmässä. Omronia käyttävien koneiden dokumentointi onnistuu nyt aiempaa nopeammin ja tehokkaammin, yhtiö kehuu.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
