NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
MEMS-valmistajien kärkinimiiin kuuluva Bosch on esitellyt oman tulkintansa kiihtyvyysanturien tuottaman datan fuusiokäytölle. Yhtiön uutuus on sovelluskohtainen anturisolmu, jossa anturit ja fuusiolaskenta on istutettu samaan koteloon.
Vaasalainen taajuusmuuttajia valmistava Vacon varoittaa, että sen viime vuoden liikevaihto jää hieman aiemmin ilmoitettua pienemmäksi. Yhtiö kasvaa toki edelleen mukavaa vauhtia.
Googlen älylasit ovat jo saaneet kymmeniä kopioita. Nyt kopioiden tekeminen on entistä helpompaa, sillä taiwanilainen Chipsip Technology on esitellyt ensimmäisen älylasien referenssialustan. NImekseen se on saanut Smart Glass.
Automaatioyritys Metso rakentaa uuden teknologiakeskuksen Etelä-Korean Chungjuun vastatakseen luotettavien istukkaventtiilien kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään. Investointi vahvistaa Metson paikallista ja maailmanlaajuista säätöventtiileiden toimituskykyä ja niihin liittyviä palveluita öljy- ja kaasuteollisuus- sekä voimalaitosasiakkaille. Uudet tilat ovat valmiita globaaleihin toimituksiin ensi syyskuussa.
Uusimpia, alle 65 nanometrin ja sitä tiheämmissä prosesseissa valmistettuja logiikkapiirejä valmistaa enää neljä yritystä. Kun lähes kaikki puolijohdetalot ovat tehtaattomia, siruja voi tulla enää TSMC:n, Globafoundriesin, Samsungin ja Intelin tuotantolinjoilta.
Nokia Solutions & Networks on saanut TDIA-järjestöltä (Telecommunication Development Industry Alliance) tunnustuksen työstään aikajakoisen TD-tekniikan kehityksen parissa. NSN on kheittänyt ja auttanut tekniikan standardoinnissa 15 vuoden ajan.
Aruba Networksin teettämä tutkimus kertoo, että uusi työntekijäsukupolvi muuttaa ajatukset työpaikasta sellaisena kuin se nyt tunnetaan. Uutta, mobiilia työntekijöpolvea kutsutaan tutkimuksen perusteella nimellä #GenMobile.
Piilaakson Santa Clarassa päämajaansa pitävä Silego on yksi viime vuosien pieniä menestyjiä puolijohdealalla. Konfiguroitavia sekasignaalipiirejä valmistavan yhtiön markkinointijohtaja John McDonald paljastaa yhtiön salaisuuden: - Välillä asiakkaille pitää vain sanoa ei.
British Telecom kertoo, että sen testeissä on onnistuttu siirtämään dataa olemassa olevassa optisessa verkossa 1,4 terabitin sekuntinopeudella. Nopeuteen päästiin lisäämättä kuituja yhteyteen.
Mentor Graphics ilmoittaa, että Shanghaissa sijaitsevan ZhangJiang Instituten tutkijoiden käyttöön on ostettu sen Veloce2-emulaattori. Sen avulla tutkijta tekevät kehittämiensä järjestelmäpiirien funktionaalista verifiointia.
Xilinx ilmoitti tänään, että se on saanut piille ensimmäisen 20 nanometrin prosessissa valmistetun Virtex Ultrascale -piirinsä. Ensimmäisellä uuden sukupolven Virtexillä on 940 tuhatta logiikkasolua.
Ruotsalainen Ny Teknik -lehti kertoi tänään tanskalaisesta tutkimuksesta, jossa mitattiin älypuhelinten antennien suorituskykyä. Suomalaisvinkkelistä testin tulos on murheellinen. Koko testin heikoimmaksi puhelimeksi arvioitiin Nokian Lumia 925.
Mittauslaitteita säähavainnointiin ja teollisuuteen toimittava Vaisala varoittaa viime vuoden tuloksen jäävän hieman aiemmin ilmoitettua heikommaksi. Sekä liikevaihto että tulos ovat aiemmin ilmoitettuja alhaisemmat.
Japanilaisen NTT DoCoMon piti maaliskuussa ryhtyä myymään Samsungin ensimmäistä Tizen-käyttöjärjestelmällä toimivaa älypuhelinta. Lanseerausta on lykätty aiemminkin, mutta nyt uudelle julkistukselle ei ole annettu edes aikataulua.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
