NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Belgialainen mikroelektroniikan tutkimuskeskus on kehittänyt aivan uudenlaisen tekniikan kuvapiirien valmistukseen. Siinä on yhdistetty ccd-kennojen ja cmos-prosessin parhaat ominaisuudet. Uusia kuva-anturieta tullaan käyttämään avaruussovelluksissa.
Joskus toivoisi, että mukana olisi supernopeaan videokuvaan pystyvä kamera. Japanilaisen Photronin uutuus kykenee sieppaamaan 500 kuvaa sekunnissa. Ja kamera painaa vain puolitoista kiloa.
Moni yhdistää putkivahvistimet vanhaan, aataminaikaiseen elektroniikkaan, mutta tekniikalla saattaa olla vielä paljon annettavaa. USA:ssa DARPAn tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisen vahvistimen terahertsialueen tehovahvistimen. Putkessa.
Aurinkopaneelilla syntyy täysin vihreätä energiaa, mutta usein sen tuottama virta jää jälkeen optimista ja maksimista. Tämä voi johtua esimerkiksi varjoista paneelilla. Linear Technologyn uusi ohjain pyrkii korjaamaan nämä ongelmat.
Googlen julkisti Androidin uuden 4.4-alustan eli ns. Kit Katin noin kuukausia sitten. Uusi älypuhelinten ja tablettien käyttöjärjestelmä sisältää paljon uusia ominaisuuksia, mutta yllättävästi alustan videontoisto jää selvästi 4.3-alustaa heikommaksi.
Neljännen polven matkapuhelintekniikka on käytössä yhä laajemmin. Kehitys ei pääty LTE:hen eikä sen evoluutioon eli LTE-Advancediin. Nyt alkaa työ kohti 5g-tekniikkaa. Sen pitäisi olla käytössä vuonna 2020.
Operaattorit joutuvat lisäämään verkkojensa kapasiteettia lisäämällä niihin pieniä femtosoluja. Ennusteiden mukaan isoa kasvua on luvassa erityisesti sekä 3g- että LTE-tekniikkaa tukevissa piensoluissa.
Ericsson on joutunut Intian kilpailuviranomaisten hampaisiin. Intialainen halpapuhelimien valmistaja Micromax syyttää Ericssonia epäreiluista lisenssimaksuista GSM-tekniikan osalta. Yhtiöt ovat tapelleet asiasta jo vuodesta 2009 asti.
Teleoperaattori TeliaSoneran hallitus ilmoitti irtisanovansa välittömästi neljä yrityksen johtoon kuuluvaa henkilöä. Hallituksen mukaan selvitykset ovat osoittaneet, ettei yhtiön toiminta Aasiassa ole ollut hyvien toimintatapojen mukaista.
Ericsson on parannellut DC/DC-muuntimien Power Designer -työkaluaan. Kolmella uudella simulointityökalulla tehopiirien saaminen valmiiksi tuotteiksi nopeutuu merkittävästi.
Akkuvirta kuluu loppuun, näytöt halkeilevat ja signaalia ei löydy. Uusi tutkimus osoittaa, mikä todella turhauttaa matkapuhelimien käyttäjiä. Akun käyttöikä on suurin valituksen aihe. Joka kolmas eli 37 prosenttia matkapuhelimen omistajista nimeää akun ykkösongelmakseen.
Sulautetuissa sovelluksissa halutaan yhä useammin käyttää mobiilikomponentteja, kuten edullisempia näyttöjä. Mikro-ohjaimet pitää kuitenkin ensin saada keskustelmaan niiden MIPI-väylien kanssa.
Kontron esitteli Nürnbergin SPS/IPC/Drives -näyttelyssä uuden teollisuusmikrojen brändinsä. Kbox-nimellä myytäviin laitteisin tuli ensi alkuun neljä erilaista boksia. Niillä tähdätään erityisesti teollisuuden automaatioratkaisuihin.
Viimeiset viisi vuotta mobiilitekniikka on ollut se veturi, jonka takia akkujen markkinat ovat edelleen kasvaneet. Jatkossa sähkö- ja hybridiautoista tulee suurin kasvua vauhdittava sektori.
Nokia Solutions and Networks kertoo saaneensa valmiiksi testit, joissa sen virtualisointitekniikan toimivuus osoitettiin käytännössä. NFV-projekti (Networks Functions Virtualization) toteutettiin yhdessä korealaisen SK Telecomin kanssa. Virtualisointi on ratkaisu siihen, että operaattorin täytyy kasvavaa datakysyntää varten laajentaa verkkoaan jatkuvasti.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
