ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
etndigi1-2026

IN FOCUS

R&S FSWX: new horizons in signal and spectrum analysis

 

Demanding mobile radio and wireless applications can push HF components to their physical limits. The FSWX signal and spectrum analyzer was developed to characterize components under challenging conditions. The analyzer is the first model with two input ports, filter banks to pre-filter and cross-correlate for noise suppression. The features were previously found only in high-quality phase noise testers.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

Apr # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

4G tulee puettaviin laitteisiin

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 26.06.2018
  • Sulautetut

Apple Watch 3 -älykellossa on sisäinen liitäntä matkapuhelinverkkoon ja siten suora pääsy nettiin ilman lähellä olevaa älypuhelinta. Monien mielestä tämä voisi olla oikea tapa edetä puettavissa laitteissa, kun mobiiliverkoissa siirrytään 5G-aikakauteen.

 Artikkelin kirjoittaja Mark Patrick johtaa Mouser Electronicsin teknistä markkinointia EMEA-alueella.

Matkapuhelinverkkojen edut ovat kiistattomia, koska yhä useampien puettavien laitteiden ei enää tarvitse olla riippuvaisia älypuhelimista. Ainoa kysymys on, ovatko kännykkäverkkoon liittämisen edut siitä syntyvien lisäkustannusten ja energiantuhlauksen arvoisia?

Liitettävyys on oleellista puettavan elektroniikan toiminnallisuuden kannalta, mutta nykyiset puettavat laitteet hyödyntävät yleensä erillistä Bluetooth- tai Wifi-yhteyttä älypuhelimen kautta pilvipalveluun. Älypuhelinten kasvaessa jatkuvasti kooltaan yhä isommiksi ja kömpelömmiksi tämä toimintamalli tuskin jää pysyväksi.

Kukaan tuskin haluaa raahata mukanaan suurta älypuhelinta esimerkiksi lenkille lähtiessään. Jopa pikainen pistäytyminen lähikahvilaan tai kauppaan voi tuntua vaivalloiselta, jos on pakko kantaa mukanaan phablet-kokoista murikkaa. Lisäksi älypuhelimen akun tyhjeneminen on älykellon käyttäjien yleinen valituksen aihe, sillä erillistä Bluetooth-yhteyttä käyttävät renkilaitteet syövät myös isäntälaitteen akun varausta.

Suora liitettävyys matkapuhelinverkkoon ratkaisee kaikki nämä ongelmat. Sisäänrakennetun verkkoliitännän avulla puettavat laitteet voivat toimia itsenäisinä laitteina, joissa on täydet toiminnot käytettävissä myös silloin, kun niitä käytetään ilman lähellä olevaa älypuhelinta.

Toisin kuin Bluetooth- tai Wifi-yhteyksillä nämä suoraan kännykkäverkkoon liitetyt puettavat laitteet eivät ole riippuvaisia isäntäjärjestelmästä tai nettiin kytketystä reitittimestä. Älypuhelinten tapaan laitteet kytkeytyvät automaattisesti lähimpään matkapuhelinverkon tukiasemaan. Tämän ansiosta käyttäjän ei tarvitse kantaa huolta mistään hapuilusta hotspot-liitäntäpisteiden tai monimutkaisten Bluetooth-laiteparitusprosessien kanssa - kaikki toimii yksinkertaisesti 'kytke ja käytä' -periaatteella.

Matkapuhelinverkon haasteet

Lukuisten etujen ohella matkapuhelinliitännän toteuttaminen puettavaan elektroniikkalaitteeseen tuo myös monia haasteita. LTE-liitettävyys on melkoinen energia-ahmatti. Radio-osa on yksi älypuhelimen suurimmista tehonkuluttajista, eikä yhden radion lisääminen puettavaan laitteeseen muuta tätä tosiasiaa. Itse asiassa tästä muodostuu jopa isompi ongelma, sillä puettavilla laitteilla on usein erittäin niukasti akkuresursseja käytettävissä.

LTE-liitettävyys ei ole ilmaista - sen paremmin loppukäyttäjille kuin OEM-käyttäjillekään. LTE-modeemi on paljon kalliimpi ja monimutkaisempi komponentti kuin Bluetooth-radio, ja jokaiseen verkkoliitäntäiseksi haluttuun puettavaan laitteeseen tarvitaan oma maksullinen verkkoliittymä. Tämä poikkeaa täysin Bluetooth- ja Wifi-liitettävistä laitteista, jotka ovat vaivalloisia käyttää mutta eivät aiheuta kuukausittaisia lisäkustannuksia.

Vaikka puettavat laitteet voisivat hyötyä matkapuhelinliitännästä, kaikki laitteet eivät kuitenkaan tarvitse älypuhelinten tasoista LTE-liitäntää. Laite, jossa on vain parin tuuman kokoinen näyttöruutu tai ei ruutua lainkaan, ei yksinkertaisesti tarvitse täyttä 4G-tasoista verkkoliitäntää.

Puettava laite kännykkäverkkoon

Monet puettavien laitteiden liitettävyyteen liittyvät tekniset asiat on käsitelty LTE-standardin uusissa kategorioissa. Useimmat tuntevat LTE-teknologian omien älypuhelimiensa ansiosta, mutta todellisuudessa standardi jakaantuu useisiin eri luokkiin, joille on määritelty eri nopeudet, päätelaitteet ja jopa siirtoprotokollat. Älykello ei ehkä tarvitse samantasoista LTE-teknologiaa kuin älypuhelin, mutta standardin uudet kategoriat tarjoavat mahdollisuuden sillekin.

LTE-kategoriat antavat tukiasemalle mahdollisuuden tunnistaa siihen kytkeytyvän laitteen suorituskyvyn ja kapasiteetin, jotta kommunikointi laitteen kanssa voi sujua asianmukaisesti. Mitä ylempi on kategoria, sitä korkeampaa suorituskykyä tarvitaan, mutta niin tarvitaan myös enemmän tehonkulutusta ja laskentakykyä.

Älypuhelimissa käytettävä matkapuhelinviestintä edustaa yleensä kategoriaa 8 tai siitä ylöspäin, jolloin alalinkin suuntaan päästään jopa 3,0 gigabitin sekuntinopeuteen ja ylävirtaan 1,5 gigabittiin sekunnissa. Nämä ylimmät kategoriat soveltuvat esimerkiksi elokuvien katseluun ja hotspot-jakeluun, mutta ne vaativat myös tavallista enemmän antenneja ja lähetystehoa sekä kalliimpaa piiritekniikkaa, joka taas on täysin tarpeetonta useimpien puettavien laitteiden vaatimuksiin nähden.

Havaittuaan, että LTE-teknologialla on lukuisia etuja puettavien ja IoT-laitteiden tarpeisiin mutta merkittävästi pienemmällä kaistanleveydellä, alan kehitysyhteisö 3GPP on luonut joukon pienemmillä siirtonopeuksilla toimivia uusia kategorioita, jotka on erityisesti tarkoitettu IoT-sovelluksiin.

LTE Cat 1

LTE Cat 1 -luokka on puettavien ja IoT-laitteiden markkinoille suunnattujen kategorioiden ylin luokka. Se säilyttää osan ylimpien LTE-kategorioiden suorituskyvystä mutta sisältää optimointeja, jotka pidentävät akun käyttöaikaa ja alentavat kustannuksia.

Suorituskyky on enimmillään 10 megabittiä sekunnissa alavirtaan ja 5 megabittiä ylälinkin suuntaan. Vaikka tämän on huomattavasti vähemmän kuin älypuhelinyhteyksien satojen ja jopa tuhansien megabittien sekuntinopeudet, kaistanleveys riittää kuitenkin VoLTE -yhteyksiin (Voice-over-LTE) ja jopa videosignaalin striimaukseen.

Tämä tekee siitä varteenotettavan liitäntävaihtoehdon suurta kaistanleveyttä vaativille puettaville laitteille kuten älykelloille ja vartalokameroille. Alhainen 10 - 15 millisekunnin latenssi mahdollistaa reaaliaikaisen telematiikan ja anturien luennan.

LTE Cat 1 tarjoaa saumattoman kanavanvaihdon aivan kuten ylemmätkin LTE-luokat, joten se soveltuu mainiosti puettavia laitteita varten. Kun LTE Cat 1 -laite siirtyy tukiasemalta toiselle, yhteydensiirto tapahtuu ilman katkoksia.

Vaikka LTE Cat 1 -kategoria tarjoaa vahvaa suorituskykyä ja mobiilitoimintoja, se vähentää myös laitteiden tehonkulutusta. Pääpaino on puettaviin sovelluksiin riittävässä suorituskyvyssä, ja sen laajennetut lepo- ja horrostilat mahdollistavat huomattavasti vähäisemmän tehonkulutuksen kuin LTE:n ylemmät kategoriat.

Kuva 1. Esisertifioitu LTE Cat 1 -kategorian modeemi Digi XBee.

LTE Cat 1 -kategorian järjestelmällä on vastaavat suorituskykymääritykset kuin 3G:n alemmalla tasolla tai2G-verkon ylemmällä tasolla. Itse asiassa LTE Cat 1 -tason moduuleissa on 2G/3G-tasoiset fall-back-toimintamuodot, jotka mahdollistavat yhteyksien jatkuvan toiminnan sellaisillakin alueilla, joissa LTE-yhteydet ovat käytettävissä vain paikoin.

Ylempiin kategorioihin verrattuna LTE Cat 1 vaatii vähemmän antenneja ja yksinkertaisempaa piiritekniikkaa, joten radio-osan kustannukset saadaan selvästi pienemmiksi. Lisäksi alhaisempien kaistanleveysvaatimusten ansiosta verkonkäytön kustannukset ovat merkittävästi kohtuullisemmat kuin älypuhelimille tarkoitetuilla verkkoliittymillä.

Yksi suoraviivainen ja kätevä tapa matkapuhelinliitännän integroimiseksi puettavaan/IoT-laitteeseen on Cat 1 -kategorian modeemi Digi XBee (kuva 1). Tämän kompaktin yksikön avulla raskaat suunnittelutyön ja -ajan panostukset kehitys- ja sertifiointitoimiin voidaan välttää.

LTE-M

LTE-M puolestaan on suhteellisen uusi LTE-kategoria, joka esiteltiin 3GPP LTE -standardin Release 13 julkaisun yhteydessä. Verkko-operaattorit ottavat paraikaa järjestelmää jo vahvasti käyttöön. LTE Cat 1 -kategoriaa voidaan pitää astinlautana matkapuhelinliitäntöjen ja IoT-järjestelmien välillä, mutta LTE-M on erityisesti räätälöity puettavan elektroniikan kaltaisiin sovelluksiin.

Jatkuvan datavirran siirtotehokkuuden sijasta LTE-M-kategoriassa pääpaino on jaksoittain toimivan katkonaisen datan käsittelyssä ja siirrossa, joka on tyypillistä puettavissa laitteissa ja IoT-anturien välisessä tiedonsiirrossa. Standardiin on liitetty uudet tehonsäästön ja syvän horroksen toimintatilat, jotka vähentävät järjestelmän tehonkulutusta selvästi alle Cat 1 -kategorian tason.

LTE-M on spesifioitu tarjoamaan yhden megabitin sekuntinopeuksia sekä ylä- että alavirtaan täysdupleksimuodossa, mutta tehonkulutukseltaan optimoidut LTE-M-laitteet käyttävät usein puolidupleksisiirtoa, joka mahdollistaa 375 kilobitin sekuntinopeudet ylä- ja alavirtaan. Vaikka laadukkaan videon striimaus ei enää näillä nopeuksilla onnistukaan, järjestelmä tukee kuitenkin VoLTE-äänipuheluja.

Vain 1,4 MHz vievä kapeakaistainen LTE-M-siirto tarjoaa erittäin hyvän kattavuusalueen (suurin kytkentähäviö MCL yli 156 dB). Vaihtelevien datanopeuksien lisäksi järjestelmä varmistaa laajan verkkotoiminta-alueen. Pitkien yhteysvälien lisäksi LTE-M tarjoaa myös siirtosignaalin vahvan tunkeutumisen rakennusten sisätiloihin, mikä mahdollistaa käytön kaupunkiympäristöissä.

LTE-M-laitteiston kustannukset ovat vieläkin alhaisemmat kuin LTE Cat 1 -laitteiston. Alhaisen kaistanleveysvaatimuksen ja sen myötä edullisten liittymäkustannusten lisäksi LTE-M-järjestelmä tarjoaa hinnaltaan erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon matkapuhelinverkon käytölle. Se tarjoaa LTE Cat 1:n tavoin myös saumattoman yhteydensiirron tukiasemaa vaihdettaessa.

LTE puettaviin

Vielä vuosi tai pari sitten monet ajattelivat, että jokaiseen älykelloon tulee erillinen matkapuhelinyhteys vasta joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. Apple Watch 3 -älykellon esittely kuitenkin osoitti, että se on mahdollista jo nyt ilman riippuvuutta hankalan kokoisiin ja kömpelöihin älypuhelimiin.

Alhaiseen tehonkulutukseen ja edullisiin laitekuluihin yltävät LTE-standardin uudet kategoriat tekevät matkapuhelinverkkoon liittymisen entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Ja tämä suuntaus näyttäisi edelleen jatkuvan, kun seuraavan sukupolven 5G-järjestelmät lopulta otetaan käyttöön.

 

MORE NEWS

Microsoft tappaa kevyen Outlookin – vanhat viestit jäävät, liikenne katkeaa

Microsoft lopettaa Outlook Lite -sähköpostisovelluksen käytännössä toukokuun lopussa. 26.5.2026 alkaen sovellus ei enää lähetä tai vastaanota sähköposteja, vaikka aiemmin ladatut viestit pysyvät luettavissa.

Vincit varmisti etumatkan AI Actiin

– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.

Oulu sekoili puolijohdetehtaan kanssa – tänään palattiin maan pinnalle

Vielä torstaina Oulu maalaili kuvaa, jossa kaupunki voisi olla ehdolla jopa 20 miljardin euron puolijohdetehtaalle. Viesti jätti vaikutelman, että pohjoiseen olisi realistista saada tekoälysirujen valmistusta, vaikka Euroopassa tällaiset investoinnit ovat harvinaisia ja keskittyvät vahvoihin teollisiin klustereihin. Tänään perjantaina sävy muuttui olennaisesti.

Milloin koodi riittää ja milloin tarvitaan logiikkaa? Webinaari pureutuu rajaan

Sulautettujen järjestelmien suunnittelu jakautuu yhä selvemmin korkean tason ohjelmointiin ja erilliseen logiikkasuunnitteluun. DigiKeyn ja Microchipin webinaari pyrkii avaamaan tätä rajaa käytännön esimerkkien kautta. Aihe on ajankohtainen erityisesti, kun FPGA- ja mikro-ohjainmaailmat lähentyvät opetuksessa ja prototyypityksessä.

Uusi GPU lupaa pudottaa laskennan hintaa lähes 95 prosenttia

Kalifornialainen Bolt Graphics väittää voivansa muuttaa laskennan talouden uudella Zeus-grafiikkasuorittimellaan. Yhtiö ilmoitti saavuttaneensa testisirun tape-out-vaiheen, ja lupaa jopa 17-kertaista kustannustehokkuutta eli käytännössä lähes 95 prosentin pudotusta laskennan hintaan.

Cisco rakentaa kvantti-internetin puuttuvaa palasta

Kvanttitietokoneiden kehitys on tähän asti ollut yksinkertainen peli, sillä valmistajat ovat keskittyvät lisäämään kubitteja järjestelmiinsä. Nyt peli muuttuu. Cisco yrittää ratkaista alan todellisen pullonkaulan eli sen, miten yksittäiset kvanttikoneet saadaan toimimaan yhdessä.

Agenttinen AI ei jää työkaluiksi – se muuttaa yritysten ajattelun

Tekoäly ei ole enää pelkkä assistentti vaan siirtymässä ohjaamaan kokonaisia kehitysprosesseja. – Assistenttina tekoäly tuo 10 prosenttia lisää tuottavuutta, mutta agentteina tuottavuus paranee 70 prosenttia, sanoi Etteplanin palveluratkaisujen päällikkö Tero Hämeenaho yhtiön teknologiapäivässä eilen Espoossa.

Nokia irrottaa avaruusverkot uuteen Modul8-yritykseen

Nokia aikoo irrottaa Bell Labsin avaruusviestintähankkeen Modul8:n itsenäiseksi yhtiöksi. Taustalla on tarve saada hankkeelle oma rahoitus- ja toimintamalli, jotta kuuhun ja muuhun avaruusympäristöön suunnitellut viestintäratkaisut saataisiin nopeammin tuotteiksi.

Mouser lisäsi yli 9000 uutta komponenttia valikoimaansa alkuvuonna

Elektroniikkakomponenttien tuonti markkinoille kiihtyy, ja jakelijat toimivat yhä enemmän lanseerausten etulinjassa. Mouserin alkuvuoden yli 9000 uutta tuotetta kertoo ennen kaikkea tuotekehityssyklien nopeutumisesta – ei yksittäisestä läpimurrosta. Suunnittelijalle tämä tarkoittaa enemmän vaihtoehtoja, mutta myös vaikeampaa valintaa.

Piikarbidi mullistaa invertterit myös halvemmissa sähköautoissa

Piikarbidiin (SiC) perustuvat tehopuolijohteet ovat pitkään olleet sähköautojen premium-luokan etuoikeus. Nyt tilanne on muuttumassa. Uusimmat komponenttisukupolvet, kuten Robert Bosch GmbH kolmannen sukupolven SiC MOSFETit, on suunniteltu nimenomaan tuomaan sama suorituskyky myös edullisempiin ajoneuvoluokkiin.

Tutka näkee kaiken – millimetriaallot ohjaavat autojen älyä

ETN - Technical articleAutoteollisuuden millimetriaalto­tutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.

ABB vie cobotit raskaampiin töihin

ABB tuo markkinoille PoWa-cobotperheen, jonka ydinviesti on tavallista suurempi hyötykuorma ja korkeampi nopeus. Tavoitteena on avata yhteistyöroboteille sellaisia sovelluksia, joissa perinteiset cobotit ovat jääneet suorituskyvyssä jälkeen, mutta joissa täysiverinen teollisuusrobotti olisi ylimitoitettu ratkaisu.

Yksi liitin korvaa kaapelikimpun

Phoenix Contact tuo markkinoille hybridiliittimen, joka niputtaa energianvarastojärjestelmissä tarvittavat teho-, signaali- ja datayhteydet samaan liitäntään. Uusi HSC-liitin on suunnattu nimenomaan suuriin akustoihin, joissa kaapelointi alkaa nopeasti monimutkaistua ja asennusvirheiden riski kasvaa.

Nokian kasvu tulee nyt kuidusta ja tekoälystä

Nokia on siirtymässä selvästi uuteen vaiheeseen. Yhtiön kasvu ei enää perustu perinteisiin mobiiliverkkoihin, vaan kuitupohjaiseen dataliikenteeseen ja tekoälyinfrastruktuuriin.

Microchip toi ohjelmoitavan logiikan PIC-ohjaimiin

Microchip laajentaa PIC-sarjaansa ohjaimiin, joissa ohjelmoitava logiikka ja MCU on yhdistetty samalle sirulle. Ajatus on yksinkertainen mutta käytännössä kiinnostava, koska aikakriittisiä toimintoja voidaan siirtää pois ohjelmistosta ilman erillistä CPLD-piiriä ja siihen liittyvää lisäkustannusta.

Etteplan: tekoäly pakottaa koko teknisen dokumentaation uusiksi

Tekninen dokumentaatio on siirtymässä murrokseen, jossa sen rooli ei ole enää pelkkä tuotteen käyttöä tukeva liite, vaan keskeinen osa digitaalista infrastruktuuria. Etteplan arvioi, että tekoälyn yleistyminen pakottaa yritykset rakentamaan dokumentaationsa uudella tavalla – rakenteiseksi, yhdenmukaiseksi ja ennen kaikkea koneluettavaksi.

CRA muuttaa sulautetun suunnittelun pelisäännöt – lisätyöstä tulee uusi normaali

EU:n uusi Cyber Resilience Act (CRA) pakottaa sulautettujen järjestelmien kehittäjät miettimään tuotteitaan uudella tavalla. Kyse ei ole enää pelkästä toiminnallisuudesta tai turvallisuudesta perinteisessä mielessä, vaan koko elinkaaren kattavasta kyberturvasta.

Tekoäly avaa hakkerille uusia ovia – myös Suomessa tilivuodot kasvussa

Tietovuodot kiihtyvät globaalisti, eikä Suomi ole kehityksen ulkopuolella. Samaan aikaan kun yritykset ottavat tekoälyä käyttöön ennätystahtia, myös vuotaneiden käyttäjätilien määrä kasvaa. Yhteys vuotojen ja tekoälyn välillä alkaa näkyä yhä selvemmin.

Suomalaispiiri käynnistää Linuxin 2,6 sekunnissa

Juju ei ole pelkässä optimoinnissa, vaan arkkitehtuurissa. Suomalaisen VLSI Solution Oy:n VSRVES01-piirissä Linux ja reaaliaikakäyttöjärjestelmä on erotettu omille ytimilleen. RISC-V-ydin hoitaa Linuxin ja verkon, kun taas erillinen DSP pyörittää reaaliaikatehtäviä RTOSilla ja toimii samalla koko järjestelmän käynnistäjänä.

Katodimullistus tuo 6 minuutin latausajan sähköautoon

Kiinalainen akkujätti CATL eli Contemporary Amperex Technology Co. Limited on esitellyt uuden Shenxing 3.0 -akun, joka lupaa sähköautoille käytännössä polttomoottorin tankkausnopeuden. Akku latautuu 10 prosentista lähes täyteen alle seitsemässä minuutissa.

ETNdigi - Watch GT Runner 2
16 17  # puffbox mobox till tme native
16 17  # puffbox mobox till square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Tutka näkee kaiken – millimetriaallot ohjaavat autojen älyä

ETN - Technical articleAutoteollisuuden millimetriaalto­tutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.

Lue lisää...

OPINION

Agenttikoodaus muuttaa myös sulautetun kehityksen

CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Microsoft tappaa kevyen Outlookin – vanhat viestit jäävät, liikenne katkeaa
  • Vincit varmisti etumatkan AI Actiin
  • Oulu sekoili puolijohdetehtaan kanssa – tänään palattiin maan pinnalle
  • Milloin koodi riittää ja milloin tarvitaan logiikkaa? Webinaari pureutuu rajaan
  • Uusi GPU lupaa pudottaa laskennan hintaa lähes 95 prosenttia

NEW PRODUCTS

  • Sama virtalähde kelpaa nyt sairaalaan ja kotiin
  • Vesitiivis USB-C piirikortille ilman lisäkokoonpanoa
  • Kolmivaiheinen tuuletinohjaus ilman koodia
  • AES ei vielä tee muistitikusta turvallista
  • Toughbook 56 tuo tekoälyn kentälle ilman pilveä
 
 

Section Tapet