ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
Oct 29/9 30/9 # Rohde supersquare
Jun # TME (2) square

ETNtv

Watch ECF videos

 
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Hans Andersson, Acal BFi
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

 2022  # square  (4)
TMSNet  advertisement
ETNdigi
May # Farnell sajt skyskrapa
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Tweet

TECHNICAL ARTICLES

Mitä IoT-rauta vaatii?

Tietoja
Kirjoittanut Anbarasu Samiappan ja Jaya Kathuria, Cypress Semiconductor
Julkaistu: 13.11.2018
  • Sulautetut
  • Suunnittelu & ohjelmointi

Pärjätäkseen IoT-markinoilla laitevalmistajien täytyy oppia innovoimaan nopeammin. IoT-sovelluksien kirjo on loppumaton ja menestyvät yritykset antavat kehittäjilleen mahdollisuuden jatkuvasti tunnistaa ja toteuttaa uusia ja yhä hyödyllisempiä tapoja valjastaa käyttöön antureita, monitoroida erityyppistä dataa ja ohjata laitteiden ekosysteemejä.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Cypress Semiconductorin Anbarasu Samiappan ja Jaya Kathuria. 

IoT-sovellukset kattavat hyvin monenlaisia laitetyyppejä puettavista laitteista autoihin, koteihin, teollisuudenaloihin ja jopa kaupunkeihin. Nämä sovellukset vaativat jatkuvasti enemmän energiatehokkuutta, innovaatioita ja tietoturvaa. Sovellukset ovat tärkeitä ja ne täytyy kietoa intuitiiviseen ohjelmistoon, joka on suunniteltu edistämään laitteiden helppokäyttöisyyttä.

IoT-pohjaisten tuotteiden keskiössä ovat mikro-ohjaimet, ja oikean mikro-ohjaimen valinta on avainasemassa, kun yritetään vastata asiakkaan vaatimuksiin.

Kaksi eri IoT-markkinaa

IoT-markkina voidaan laajasti luokitella kahteen kategoriaan: kuluttaja-IoT ja liiketoiminta-IoT. Kuluttaja-IoT sisältää kodin, elintava, terveyden ja liikkuvuuden. Laitteet ovat usein henkilöiden verkkoon liitettyjä tuotteita, jota parantavat heidän tuottavuuttaan, turvallisuuttaan ja elintapaansa.

Kuva 1. Kuluttaja-IoT:n markkinoiden jakautuminen.

Liiketoiminta-IoT on laaja alue, joka kattaa vähittäiskaupan, terveyden, energian, liikkuvuuden, kaupungit, tuotannon ja julkiset palvelut. Tämä alue muuttaa organisaatiot ja yhteisöt niin, että ne voivat mahdollistaa uuden taloudellisen kasvun yhdistämällä datan, ihmiset ja koneet parantaakseen taloudellista tuottavuutta, tehokkuutta ja päivittäisi toimintoja.

Kuva 2. Liiketoiminta-IoT:n markkinoiden jakautuminen.

Mikro-ohjaimen valmistamiseen käytetty prosessiteknologia on kriittinen tekijä sen suorituskyvyn, vähävirtaisten ominaisuuksien ja kustannusten kannalta. IoT-sovellukset vaativat hyvin energiatehokasta aktiivitehonkulutusta sekä alhaista low power -tilan tehonkulutusta järjestelmän keskimääräisen energiatehokkuuden kannalta. Jatkuvat edistysaskeleet valmistustekniikassa ovat johtaneet sirukokojen kutistumiseen. Tämä vähentää piirin kokonaiskustannuksia, sillä se samalla piikiekolla voidaan valmistaa enemmän ohjainpiirejä. Piisirun kutistuminen vaikuttaa myös suoraan suorituskykyyn ja tehonkulutukseen. Sirun pienentäminen pienentää jokaisen transistorin päälle ja pois kytkemiseen vaadittavaa virtaa samalla, kun kellotaajuus pidetään ennallaan. Tämän takia pienempi siru kuluttaa vähemmän tehoa suuremmalla kellotaajuudella eli suorituskyky kasvaa.

Esimerkiksi 40 nanometrin prosessitekniikka, jota käytetään PSoC 6 BLE -sarjan mikro-ohjainten valmistamiseen, tuottaa eri IOT-sovelluksiin suorituskykyisiä ja energiatehokkaita toteutuksia. Deep sleep -tila tarvitsee vain muutaman mikroampeerin. Muut tehomoodit, kuten Active, Sleep, Low Power Active ja Low Power Sleep antavat suunnittelijoille joustavuuden optimoida järjestelmän tehonkulutus samalla, kun säilytetään korkea suorituskyky sitä tarvittaessa.

 

Kuva 3. IoT-sovelluksen vähävirtaisen mikro-ohjaimen lohkokaavio.

Yksi suurimpia haasteita IoT-laitteen suunnittelussa on se, että ne saattavat olla tehosyöppöjä. Useimmat IoT-laitteet ovat aina päällä ja pienikokoisia, joten niiden sisältämän pariston koko on rajallinen. Mikro-ohjainvalmistajat miettivät monia eri tekijöitä optimoidessaan mikro-ohjainta IOT-sovellukseen, kuten esimerkiksi

  • Prosessitekniikan parantaminen
  • Pitkälle joustavien tehotilojen tai -moodien kehittäminen
  • Teho-optimoitujen laitepohjaisten IP-lohkojen mahdollistaminen
  • Suurempi integraatio komponenttimäärän vähentämiseksi
  • Flash-liitännän nopeuden optimointi
  • Välimuistin mahdollistaminen
  • Laajemman toimintajännitealueen tukeminen

Ikävä kyllä, vaikka prosessitekniikan kutistaminen parantaa suorituskykyä, tehonkulutusta ja integraatioastetta, se tuo mukanaan haasteen hallita vuotovirtoja, erityisesti alhaisen tehon tiloissa. Vuotovirtojen hallitsemiseksi ohjainvalmistajat käyttävät erikoistransistoritekniikoita, kuten monihilapiirejä, suurijännitetransistoreja / logiikkaa / piirejä, jotka on suunniteltu erityisesti muistisoluihin, sekä muita ratkaisuja.

Optimoitua tehonkulutusta

Joustavien tehotilojen saatavuus antaa suunnittelijalle mahdollisuuden ajoittaa yksittäisiä järjestelmän tapahtumia (event) siten, että keskimääräinen tehonkulutus voidaan optimoida. Avaintekniikka on tarjota useita oheislaitteita, jotka voivat toimia alhaisen virrankulutuksen (low power) tilassa ja jotka voidaan herättää suorittamaan omaa toimintoa ilman, että tarvitsee herättää CPU-prosessoria. Joissakin ohjaimissa on myös erityinen alhaisen tehonkulutuksen aktiivitila, jossa oheislaitteet voivat olla rajoitetusti toiminnassa (esimerkiksi alhaisemmalla kellotaajuudella tai jännitteellä), millä voidaan edelleen optimoida sovelluksen tehonkulutusta. Jopa tiettyjä oheislaitteita voidaan suunnitella optimoimaan tehonkulutusta: esimerkiksi BLE-radio voidaan suunnitella tukemaan vähävirtaista langatonta yhteyttä.

Yksi tehonkulutukseen merkittävästi vaikuttava elementti on haihtumaton muisti. Tämä koskee erityisesti ohjaimia, joissa firmware-ohjelmisto tallennetaan flash-muistiin. Flash-pääsyn eli väylän optimointi johtaa merkittävään tehonkulutuksen vähentämiseen. Tavoite on minimoida flash- lukujen määrä. Tässä käytetään pääasiassa kahta tekniikkaa. Yksi menetelmä on tarjota käyttöön välimuisti. Tällä tavalla varsinaista koodimuistia (eli flashia) ei tarvitse lukea jokaisen kellojakson aikana. Toinen tapa on lisätä haetun (fetch) datan määrää yhden kellojakson aikana. Leveämmän väylän käyttäminen vähentää flash-luvun tarvetta.

IoT-pohjaisissa mikro-ohjaimissa voi myös olla joustava tehojärjestelmä. Tukemalla laajaa syöttöjännitealuetta mikro-ohjaimelle voidaan syöttää virtaa useasta eri lähteestä. Esimerkiksi yksinkertainen IoT-sovellus kuten aktiivisuusranneke voi saada virtansa nappiparistosta, kun monimutkaisemmat IoT-sovellukset kuten älykello voidaan virtaistaa PCIM- eli tehonhallintapiireillä (Power Management Integrated Circuits). Joissakin mikro-ohjaimissa on sisäinen buck-muunnin reguloimassa tehoa tehokkaasti.

Kun mietitään mikro-ohjaimen tehomoodeja, on tärkeää katsoa perusarkkitehtuuria syvemmälle. Esimerkiksi standardi Arm-prosessoriydin tukee Active-, Sleep- ja Deep Sleep -tiloja. Lisätehotilat mikro-ohjaintoimittaja yleensä lisää itse. Esimerkiksi Cypressin PSoC 6 BLE -ohjain toimii kuudessa eri tehotilassa lisäten joukkoon Low Power Active-, Low Power Sleep- ja Hibernate-tilat.

Kuva 4. Esimerkki tehotilojen välillä siirtymisestä PSoC 6 BLE -mikro-ohjaimella.

Moniprosessoriohjaimet – rinnakkaisia sovelluksia nopeammin

IoT-järjestelmien monimutkaisuus kasvaa koko ajan samalla kun niiden fyysinen koko pienenee. Ohjainvalmistajat pyrkivät parantamaan järjestelmän suorituskykyä samalla kun niiden koko ja tehonkulutus yritetään saada mahdollisimman pieneksi. Moniydinohjaimet ja järjestelmäpiirit tuovat lisää suorituskykyä integroimalla enemmän toimintoja yhdelle sirulla ja minimoimalla käytetyn piialan. Moniydinprosessori on mikro-ohjain tai järjestelmäpiiri, joka koostuu kahdesta tai useammasta itsenäisestä ytimestä (tai CPU:sta). Ytimet on tyypillisesti integroitu yhdelle sirulle, vaikka ne voidaan toteuttaa useina piireinä yhdessä kotelossa.

Moniydinohjaimet voivat tuoda suuren suorituskyvyn pienessä tilassa. Tyypillisessä IoT-suunnittelussa kuten puettavassa laitteessa tarvitaan enemmän kuin yksi mikro-ohjain: BLE-ohjain langattomiin yhteyksiin, kosketusohjain käyttöliittymän toteutukseen ja isäntäohjain sovelluksen ajamiseen. Näiden kolmen ohjaimen toiminnallisuus voidaan tuottaa yhdellä pitkälle integroidulla moniydinohjaimella.

Moniydinohjaimilla on monia muitakin etuja. Esimerkiksi niille voidaan integroida riittävästi resursseja, jotta CPU:t voivat käsitellä intensiivisiä tehtäviä rinnakkain ja näin hyötyä moniajon tehokkuudesta. Nämä auttavat suunnittelijaa osoittamaan järjestelmätapahtumat tehokkaasti tietyille ytimille, jotta tehonkulutus- ja suorituskykytavoitteet saavutettaisiin. Esimerkiksi kaksiytimisissä puettavissa suunnitteluissa ajoittaiset toiminnot kuten langaton lähettäminen ja kosketuksen aistiminen, jotka tarvitsevat vähemmän CPU:n väliintuloa, voidaan osoittaa yhdelle ytimelle. Toiset toiminnot kuten anturidatan fuusio, joka vaatii CPU:n tehokasta käyttöä, voidaan osoittaa toiselle ytimelle. Tällainen partitiointi lyhentää viivettä, kun järjestelmässä ajetaan useampaa kuin yhtä sovellusta. Integrointi myös parantaa tehokkuutta yhdistämällä protokollapinoja ja ohjelmamuistit.

 

Kuva 5. Esimerkiksi moniydinohjaimesta IoT-sovellukseen.

Kuva 6 esittää moniydinohjainta eli Cypressin PSoC 6 BLE -piiriä. Tällä kaksiytimisellä piirillä on kaksi 32-bittistä Arm Cortex -prosessoria, Cortex-M4 ja Cortex-M0+. Molemmilla on 32-bittinen dataväylä, 32-bittiset rekisterit ja 32-bittinen muistiliitäntä. Cortex-M4 on pääprosessori, joka on suunniteltu lyhyille keskeytysten vasteilla, suureen koodintiheyteen ja tehokkaaseen 32-bittiseen laskentaan tiukassa kustannus- ja tehonkulutusbudjetissa.

Cortex-M0+ palvelee toisen CPU:na, joka huolehtii tietoturvasta ja suojaustoiminnoista. Cortex-prosessoreilla on toteutettu Thumb-käskykannan alijoukon ja niissä on kaksi toimintamoodia: Thread Mode eli säiemoodi sekä Handler Mode eli käsittelymoodi. Prosessorit menevät säiemoodiin tullessaan reset-tilasta suorittamaan sovellusohjelmaa. Poikkeuksien käsittelyyn ne siirtyvät Handler-moodiin. Kun poikkeusten prosessointi on valmis, CPU:t palaavat säietilaan.

Kuva 6. Sulautetun moniydinohjaimen esimerkki (PSoC 6 BLE).

Prosessorin sisäinen viestintä

Moniydinohjaimissa vaaditaan prosessorin sisäistä viestintää (IPC, inter processor communication) koordinoimaan operaatioita ydinten kesken. IPC toimii tietoliikenteen hallitsijana käsittelemässä viestien vaihtoa prosessorien välillä. Modernit CPU-arkkitehtuurit kuten Arm Cortex tukevat moniydinviestintää sekä laitteistossa että firmware-ohjelmistossa. Yksi tällainen esimerkki on SEV-käsky (send event), joka osoittaa prosessin kaikille ytimille. IPC:n toteuttamiseksi ohjainvalmistajat ovat omaksuneet erilaisia menetelmiä:

Keskeytyspohjainen: Tässä lähestymistavassa yksi ydin lähettää keskeytyksen toiselle ytimelle ilmaistakseen sovellustapahtuman. Tyypillisesti keskeytysrutiini on hyvin kompakti eikä vaadi paljon koodimuistia. Kuten kaikissa keskeytysmekanismeissa, jokaisella keskeytyksellä on oma ISR-rutiini (Interrupt service Routine), jonka kautta spesifejä tehtäviä voidaan ajaa halutulla ytimellä. Varsinaiselle datansiirrolle on jaettu muisti, johon eri ytimet pääsevät käsiksi. Datan jakamisen lisäksi muisti tarjoaa mekanismin viestin pyytämiseen ja niiden kuittaamiseen.

Postilaatikko on jokaiselle CPU:lle dedikoitu muistitila RAM-muistissa viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen muilta prosessoreilta. Jokainen ydin ylläpitää omaa RAM-muistiaan (eli laatikkoa) ja lähettää viestejä toisten ytimien postilaatikoihin.

Viestijono käyttää kahta jaetun muistin aluetta tallentamaan viestit, jotka jokainen ydin lähettää toiselle. Ensimmäinen on käskypuskuriksi kutsuttu dedikoitu muisti, joka tallentaa isännältä (master) orjalle (slave) lähetetyt viestit. Toista muistia kutsutaan viestipuskuriksi ja se antaa orjan vastata isännälle.

Kuva 7. Erilaisia IPC-viestinnän tapoja.

Semaforit ovat mekanismi, jotka estävät erilaisia lähteitä pääsemästä jaettuun resurssiin samanaikaisesti. Moniydinprosessorissa jaetut laitesijainnit toimivat semaforeina ilmaisemaan esimerkiksi, josko tiettyä jaettua oheislaitetta käyttää jo tietty prosessoriydin. Ennen oheislaitteen aktivoimista järjestelmän muiden ydinten täytyy lukea semaforin status nähdäkseen, onko oheislaite käytettävissä.

Sarjamuistiliitäntä on paras ratkaisu IoT-muistille. Muisti on keskeinen osa jokaista IoT-järjestelmää ja sitä käytetään sekä ohjelmakoodin että datan tallennukseen. Nykyaikaisissa IoT-laitteissa tarvitaan yhä enemmän älyä, minkä takia tarvitaan enemmän muistia koodille ja datalle. Tämän muistin integroiminen kokonaan laitteen sisäiseksi muistiksi kasvattaisi ohjainpiirin koko ja kustannuksia. Vaihtoehtoinen tapa on mahdollistaa muistin laajentaminen ulkoisesti, kun siihen on tarvetta. Tämä antaa suunnittelijoille mahdollisuuden lisätä muistia loppusovelluksen tarpeiden mukaan. Jos kehitysprojektin aikana käy ilmi, ettei suunnitellussa varattu sisäinen muisti riitä, ulkoista lisämuistia voidaan tuoda mukaan ilman, että koko järjestelmä täytyy suunnitella uudelleen.

On myös tärkeää ottaa huomioon ulkoisen muistin liitännän nopeus ja tietoturva, sekä sen helppokäyttöisyys. Yleisesti ottaen sarjaliitäntä on rinnakkaista parempi valinta, jotta säästetään mikro-ohjaimen rajallisia IO-liitäntöjä. Vaikka SPI-pohjainen sarjamuisti tarjoaa kohtuullisia liitäntänopeuksia dataloggaukseen, koodin suorittaminen ulkoisesta muistista vaatii suurempia nopeuksia. Tämä vaatimukset ovat saaneet mikro-ohjainvalmistajat kehittämään vaihtoehtoja SPI-väylälle. Tässä on eri SPI-muotojen nopea vertailu:

  • SPI: Tukee 1 bitin siirtoa/kellojakso
  • Dual-SPI: Tukee 2 bitin siirtoa/kellojakso
  • Quad-SPI: Tukee 4 bitin siirtoa/kellojakso
  • Dual Quad-SPI: Tukee yhden tavun siirtoa/kellojakso

Tyypillisesti mikro-ohjain tukee samanaikaisesti useita muistityyppejä, mikä antaa suunnittelijalle eniten joustavuutta.

Koska monet IoT-järjestelmän käsittelevät käyttäjän henkilökohtaista dataa, on tärkeää varmistaa datan tietoturva. Myös koodimuisti pitää turvata laitteen auktorisoimattoman käytön estämiseksi. Ulkoiset muistit ovat tässä suhteessa haavoittuvaisempia, joten ulkoisesti tallennetun datan suojaamiseen tarvitaan erikoismekanismeja. Tämän takia mikro-ohjaimissa käytetään erilaisia salaustekniikoita (esimerkiksi AES, DES, RSA) suojaamaan dataa ja koodia luvattomalta pääsyltä. Esimerkiksi PSOC 6 BLE -ohjaimelle Cypress tarjoaa erityistä SMIF-oheisliitäntää (Serial Memory Interface), joka tukee sekä XIP-moodia (Execute in Place) koodin ajamiseen suoraan ulkoiselta muistilta, että MMIO-moodia (memo mapped IO) dataloggaukseen. Liitäntää ohjataan erikoiskomennoilla, kuten Flashin ohjelmointi/poispyyhintä, muistien asettaminen sleep mode -tilaan, jne.

Kuva 8. SMIF-väyläesimerkki (Serial Memory Interface).

SNIF antaa käyttäjän konfoguroida useita muisteja, jotka voivat olla erityyppisiä ja -kokoisia. Useat muistit mapataan eri osoitteisiin XIP-muistimoodissa. Muistit voivat olla eri tyyppiä, joten niitä voidaan käyttää eri tarkoituksiin järjestelmässä. Muistit voivat olla myös identtisiä ja konfiguroitu peräkkäisiin muistiavaruuksiin/osoitteisiin, jolloin ne simuloivat yhtä jatkuvaa, suurta muistia. SMIF-oheisliitäntä yhdessä yhdessä SPI-väyläisen flashmuistin kanssa on ulkoisen NAND- tai NOR-flashin toimiva korvaaja ja sillä voidaan myös säästää korttialaa. NAND-muistiin verrattuna ratkaisu on selvästi helppokäyttöisempi, sillä sarjamuotoinen flashmuisti voidaan mapata suoraan prosessorin muistiin datantallennusta varten ja XIP-tuen avulla voidaan myös ajaa ulkoista ohjelmakoodia.

Järjestelmän turvallisuus, tietoturva ja yksityisyys

Kun laite on liitetty verkkoon, kuvaan tulee mukaan sen hakkeroinnin mahdollisuus. Tämän takia IoT-laitteen turvallisuudessa ei voi tehdä kompromisseja, oli kyse sitten henkilökohtaisesta puettavasta laitteesta tai verkkoon liitetystä ajoneuvosta. Datan suojausta tarvitaan kaikilla tasoilla, mukaan lukien tallennus, prosessointi ja tietoliikenne, jotta järjestelmän luotettavuus voidaan taata. Lisäksi pitää turvata jokainen sovellus- tai firmware-ohjelmisto, mikä käsittelee dataa. Tällainen tietoturva voidaan toteuttaa kahdella tasolla. Ensimmäinen on ohjelmistotaso ja toinen laitetason tietoturva, eli ohjelmiston suojaaminen raudalla.

Tyypillisesti ohjelmistopohjainen tietoturva käyttää koodiavaruuteen tallennettuja salausavaimia. Vaikka tämä toimii teknisesti salauksessa ja salauksen purkamisessa prosessi on silti haavoittuvainen, koska kyse on tallennetusta koodista. Sillä hetkellä, kun koodi dekoodataan, tietoturva vaarantuu.

Laitepohjainen turva käyttää integroitua piiristöä suojaamaan järjestelmää: esimerkiksi koodin ja datan salaamisessa ja purkamisessa. Laitesuojaus on itseriittoinen, eikä se tarvitse lisäohjelmistoja toimiakseen, mikä eliminoi haittakoodin mahdollisuuden, saastumisen, ja muut haavoittuvuudet, jotka ovat riski järjestelmälle, käyttäjän datalle ja palveluille. Tämän takia laitepohjainen tietoturva on suositeltava lähestymistapa sensitiivisen datan ja koodin suojaamiseen. Tämän takia IoT-sovellusten mikro-ohjaimilla on edistyneitä piirille integroituja suojaustoimintoja, kuten salauslohkoja, koodin suojaus-IP:tä ja muita laitepohjaisia mekanismeja.

Laitepohjaisella suojauksella on vielä se lisäetu, että sen suorituskyky on parempi ja tehonkulutus alhaisempi kuin firmware-pohjaisilla toteutuksilla. Esimerkiksi Cypressin PSoC 6 BLE -ohjaimen dedikoitu salauslohko kiihdyttää salaustoimintoja. Lisäksi lohko tuottaa TRN-satunnaislukuja (True Random Number), symmetriseen avaimeen pohjaavaa salausta ja purkua, viestien autentikointia, sekä monia aputoimintoja kuten mahdollista/estä, keskeytysasetukset ja liputukset (flags). Tämä mikro-ohjain on myös varustettu turvakäynnistys- eli secure boot -toiminnolla. Se käyttää ROM-rutiineja taatakseen käyttäjädatan autentikoinnin flash-muistissa. Turvakäynnistys on prosessi, johon sisältyvä salaus antaa IoT-laitteeseen käynnistää vain sovelluksia, jotka on autentikoitu. Siksi vain luotettuja sovelluksia käynnistetään. Tämän ansiosta järjestelmä voidaan käynnistää tiedetystä ja luotetusta tilasta.

Kuva 9. IoT-sovelluksen mikro-ohjaimen turvallisuusekosysteemi.

back to top
MORE NEWS

Et ole ainoa - suomalainen pudottaa puhelimensa 60 kertaa vuodessa

Suomalaiset tiputtavat puhelimensa 60 kertaa vuodessa, selviää HMD Globalin teettämästä kyselystä, jossa haastateltiin yli tuhatta suomalaista. Keskimäärin puhelin putosi käyttäjältään viisi kertaa kuussa, eli puhelin ottaa vastaan jopa 60 iskua vuoden aikana. Vaikka uuden kännykän saadessaan sitä varjellaan erityisen huolellisesti, huolellisuus unohtuu nopeasti. Uusi puhelin putosi ensimmäistä kertaa keskimäärin 83 päivän päästä ostosta.

Traficom varoittaa: myös tekstarit ja puhelut voivat tulla huijareilta

Rikolliset esiintyvät usein pankkien nimissä ja huijaustavat kehittyvät jatkuvasti. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa, että vanhojen sähköpostien lisäksi myös tekstiviestejä ja puheluita käytetään huijaamiseen.

Simulaattori viilaa auton valotutkan

Valotutka eli lidar on yksi tärkeä komponentti autojen ADAS-järjestelmissä ja tulevissa autonomisissa ajoneuvoissa. Mittaustalo Keysight Technologies esittelee ensi viikolla Stuttgartin autotestaamisen näyttelyssä uutta lidar-simulaattoriaan.

Missä se taivuteltava viipyy, Apple?

Motorola esitteli eilen kaksi taivuteltavaa älypuhelinta razr 40 -malliston muodossa. Samalla se liittyi useimpien muiden valmistajien joukkoon, jotka houkuttelevat ostajia kasaan taittuvilla puhelimilla. Kun Googlekin on jo julkistanut omansa, vain yksi on joukosta poissa: Apple.

Oikean 5G-IoT:n testaus etenee

RedCap eli Reduced Capacity on se on 5G-standardointia, joka käytännössä mahdollistaa IoT-datan siirtämisen 5G-verkon yli. Nyt alueen testaus on ottanut askeleita eteenpäin. Mittaustaloa Rohde & Schwarz kertoo olevansa RedCap-testitapausten ykkönen.

Ponssen kuormatraktoriin fossiilivapaata terästä

Teräsyhtiö SSAB haluaa mullistaa teräksen valmistusprosessin. SSAB aikoo toimittaa fossiilivapaata terästä markkinoille kaupallisessa mittakaavassa vuoden 2026 aikana. Yksi ensimmäisiä asiakkaita on metsäkonevalmistaja Ponsse.

Sähköautotavoite karkaa Suomelta

Suomessa olisi tarkoitus olla 700 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Nyt näyttää siltä, että tavoite on karkaamassa kauaksi. Uusia autoja tulee markkinoille taas hieman parempaan tahtiin, mutta liian suuri osa niistä kulkee edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

Suomalainen maailman pienin turvallinen tietokone vietiin avaruuteen

WithSecuren USB armory on maailman pienin turvallinen tietokone. Organisaatiot ympäri maailman käyttävät sitä moniin eri tarkoituksiin – ja nyt sitä on testattu myös avaruudessa. Tämä tapahtui Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen johtamassa tutkimusrakettiohjelmassa. 

KUKA toi nopeat ja tarkat robotit puhdastiloihin

Saksalainen KUKA on esitellyt kaksi nopeaa, tarkkaa ja pienikokoista robottia, jotka soveltuvat erityisesti puhdastilakäyttöön. Uutuudet tulivat DELTA- ja SCARA-sarjoihin.

Suomen kolmas Internet-yhdyspiste perustuu Nokian laitteisiin

Saksalainen DE-CIX on avannut uuden Internetin yhdysliikennepisteen Suomeen. Uusi yhdysliikennepiste on aluksi käytettävissä Equinixin datakeskuksissa Helsingissä, mutta saatavuus laajenee myöhemmin uusiin kohteisiin. DE-CIX:n yhteydet ovat jo kolmas netin iso solmupiste Suomessa.

Kolmen nanometrin jälkeen tulee kaksi nanometriä

Taiwanilainen TSMC tunnetaan monien edistyneimpien puolijohdesirujen sopimusvalmistajana. Tällä hetkellä volyymituotantoon ovat siirtymässä 3 nanometrin prosessissa valmistetut piirit. Vuonna 2025 edessä ovat ensimmäiset isot sarjat N2-prosessissa, jossa viivanleveys on enää kaksi nanometriä.

Tekoälyn mahdollisuudet päihittävät sen uhat

Capgemini Research Instituten julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia opettajista uskoo, että vuorovaikutusosaaminen tekoälyn kanssa nousee keskeiseksi työelämätaidoksi tulevaisuudessa. Vaikka monet tunnustavat generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet, 78 prosenttia opettajista maailmanlaajuisesti jakaa huolen sen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista oppimistuloksiin.

Nokia esittelee jo 6G-piirejä

Yleisesti arvioidaan, että 6G-verkot voisivat tulla käyttöön joskus ensi vuosikymmenen vaihteessa. Alueen tutkimus etenee jo kovaa vauhtia, kuten Nokian Bell Labs -tutkimuskeskuksen ja mittaustalo Keysightin demot kansainvälisessä mikroaaltotekniikan symposiumissa kesäkuussa osoittavat.

ECF23: RedCap saattaa kaupallistua ensi vuonna

3G on käytännössä kadonnut. 90 prosenttia verkoista tukee 4G-tekniikkaa. 4G tulee olemaan käytössä vielä pitkän aikaa ja 5G on suunniteltu toimimaan 4G:n rinnalla. 5G-NR on yhtenäinen, suorituskykyisempi radiorajapinta. Pian sen päällä alkaa kulkemaan IoT-data, sanoi AcalBFi:n myyntipäällikkö Hans Andersson ECF23-konferenssin esityksessään.

Maailman ensimmäinen vesitiivis MEMS-paineanturi

STMicroelectronics on esitellyt markkinoiden ensimmäisen vesi- ja nestetiiviin MEMS-pohjaisen paineanturin. Samalla ST lupaa komponentille pitkän käyttöiän eli teollisuuskomponenteille vaaditun 10 vuoden eliniän.

Tekoälystä kaikki hyöty irti: ilmainen kurssi opettaa promptaamaan

Tekoälystä on lyhyessä ajassa tullut jokaiselle tärkeä apuri. Siitä on jo nyt hyötyä kaikille arjessa ja työelämässä. Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat rajattomat. Tekoäly voidaan valjastaa keventämään hallinnollista työtä, tukemaan oppimista ja luovuutta sekä vapauttamaan aikaa inhimillisiin kohtaamisiin.

”Suomeen tarvitaan nopeasti kattava valokuituverkko”

- Suomi on ollut mobiilimaana hurja edelläkävijä, mutta samalla kiinteiden yhteyksien puoli on jäänyt täysin paitsioon. Suuri osa ei edes tiedä, miltä tuntuu olla valokuituyhteyden päässä, kun esimerkiksi videopuhelu tai -peli on aidosti reaaliaikainen, sanoo valokuituyhtiö Valoon liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi nimitetty Vesa Kemppainen.

Turvallista Linuxin verkon reunalle

NXP Semiconductors on julkistanut uuden i.MX 91 -sovellusprosessorien perheen. Sarja tarjoaa optimoidun yhdistelmän suojausta, ominaisuuksia ja energiatehokasta suorituskykyä, joita tarvitaan seuraavan sukupolven Linux-pohjaisessa IoT:ssä ja teollisuuden sovelluksissa.

Suomalaiset kehittivät sentintarkan kaivuurobotin kiskotöihin

Ensi viikolla Espanjan Tarragonassa järjestetään raidetekniikan tutkimukseen keskittyvä näyttely. Siellä esitellään suomalaista demoa, joka vie kiskojen automatisoidun rakentamisen ja korjaamisen uudelle tasolle. Tampereen yliopiston ja Novatronin yhteisdemossa robotti skannaa ympäristöään ja liikkuu ja toimii sentintarkasti.

Arm esitteli tulevien puhelimien prosessorit - 32-bittiset sovellukset jäävät historiaan

Arm valitsi Taiwanin Computex-näyttelyn paikaksi, jossa sen seuraavan polven älypuhelinprosessorit esiteltiin. Luvassa on lisää tehoa kaikkiin laiteluokkiin, kun suorittimissa siirrytään TCS23-alustalle. Samalla tuki 32-bittisille sovelluksille loppuu.

2023 # 50 år box
 2022  # mobilbox
TMSNet  advertisement
Mar Apr May Jun # Rohde mobilbox
May  # Farnell  mobilbox f skyskrapa
2023 # 50 år mobilbox

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Elintoimintojen kliiniset mittaukset yhdellä piirillä

Moni fyysisen kunnon ja terveyden seurantaan tarkoitettu laite sisältää erilaisia elintoimintojen mittauksia, mutta niiden tarkkuus ja luotettavuus eivät täytä terveydenhoidon ammattilaisten vaatimuksia. Pitkälle integroidun AFE-piirin avulla voidaan kuitenkin rakentaa jopa iholle kiinnitettävän tarralapun muotoon mittausjärjestelmä, joka hoitaa kaikki tärkeät elintoimintojen mittaukset kliinisellä tasolla.

Lue lisää...

OPINION

Ennakkoluulot estävät tekoälyn täyden hyödyntämisen

Tekoäly on valloittanut kahvipöytäkeskustelut. Keskusteluista voimme kiittää ChatGPT:n kaltaisia tekoälyjä, jotka loistavat kyvyllään laatia tekstejä – niin pätevästi kirjoitettuja artikkeleita kuin toimivaa koodiakin, kirjoittaa Lenovolla globaalin monimuotoisuustoimiston johtajana työskentelevä Ada Lopez.

Lue lisää...

LATEST NEWS

  • Et ole ainoa - suomalainen pudottaa puhelimensa 60 kertaa vuodessa
  • Traficom varoittaa: myös tekstarit ja puhelut voivat tulla huijareilta
  • Simulaattori viilaa auton valotutkan
  • Missä se taivuteltava viipyy, Apple?
  • ECF23: Kyberhyökkäys ilman yhtään kirjoitettua koodiriviä

NEW PRODUCTS

  • KUKA toi nopeat ja tarkat robotit puhdastiloihin
  • Navitasin ihmetehopiirit Mouserin valikoimaan
  • 5 wattia neliötuuman powerista
  • 3,5 kilowattia erittäin korkealla hyötysuhteella
  • Automaattisesti varavirran varaan
 

NEWSFLASH

twitter
ETN_fi @ETN_fi
ETN_fi UK Semiconductor Strategy https://t.co/MABHzsSaK4
toukokuu 10 • reply • retweet • favorite
ETN_fi RT @joeprkns: Last night I used GPT-4 to write code for 5 micro services for a new product. A (very good) dev quoted £5k and 2 weeks. G…
maalis 17 • reply • retweet • favorite
ETN_fi This is why Nokia lost the game in mobile phones - an insiders view https://t.co/NB5Wndkx5p
joulu 12 • reply • retweet • favorite
ETN_fi @OnePlus_FI lahjoittaa Pelastusarmeijalle 50 puhelinta jouluapuun. Iso- Britanniassa samanlainen lahjoitus tehdään… https://t.co/LKdl2Pywie
joulu 07 • reply • retweet • favorite
ETN_fi Finnish PM Sanna Marin: We need to cut our dependence on China. https://t.co/598gQXKvlj #Slush2022 #China #electronics #semiconductors
marras 17 • reply • retweet • favorite
web design services
 

Section Tapet