NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Nokian matkapuhelinhistoria on kansainvälisestikin merkittävä menestystarina. Se tulee aina värittämään suomalaista elektroniikka-alaa. Nokian kännykkäpuolen jättämä perintö on kuitenkin ristiriitainen. Se sisältää paljon hyvää, mutta myös huonoa.
Sony Mobile Communications tunnetaan laadukkaiden Xperia-mallien valmistajana, mutta yhtiöllä on ollut paljon vaikeuksia älypuhelimien markkinoilla. Siksi japanilaisvalmistaja sanoo nyt keskittyvänsä vain huippumallien kehitykseen ja valmistukseen.
Esineiden internet on aihe, johon kaikki panostavat, vaikka kyse on edelleen aika hajanaisista, auki olevista ideoita. Uusin tulokas IoT-huumaan on taiwanilainen kännykkäpiirien kehittäjä Mediatek. Se on käynnistänyt tätä varten globaalin Mediatek Labs -hankkeen.
Near Field Communication on jo suht iäkäs tekniikka, mutta vasta Applen tuen myötä se näyttää saavuttavan merkittävän kaupallisen aseman. Itävaltalainen ams on nyt tuonut tarjolle kehitysalustan, jolla NFC saadaan helposti suunniteltua osaksi kaikkia mikro-ohjainpohjaisia järjestelmiä.
Parin vuoden kuluttua uudet autot ottavat onnettomuustilanteissa itse yhteyttä hätäkeskukseen. Piirienvalmistajat valmistautuvat tähän eCall-järjestelmään jo nyt. Intersilin uusi autojen akun latauspiiri on hyvä esimerkki uusista ratkaisuista.
Kännyköiden sovellusprosessorit kiinnostavat monia, mutta laitteiden ajoitus on kaikki kaikessa. Kellosignaalin pitää olla yhä tarkempi. Silicon Labs kehuu uutta arkkitehtuurien kellopiirien tarkimmaksi ja integroiduimmaksi ratkaisuksi.
Linear Technology ja Würth Elektronik järjestävät syys- ja lokakuun vaihteessa kolme seminaaria EMC-aiheista ja teholähteiden suunnittelusta. Seminaarit ovat osallistujille ilmaisia.
Samsungin tilaaman ja tutkimusyhtiö Ipsos Morin tuottaman tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset vaihtavat matkapuhelinta usein. Ostotapoja koskeva tutkimus paljasti, että viidennes suomalaisista oli hankkinut uuden puhelimen viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Apple toi viime viikolla käyttäjilleen ladattavaksi uuden iOS-käyttöjärjestelmän. Alustan kasiversio tuo mukanaan suuren joukon uusia ominaisuuksia, mutta myös tietoturvapaikkauksia. Ruotsalaisen Sophos-tietoturvatalon mukaan osa haavoittuvuuksista oli kriittisiä.
Kiina panostaa vahvasti hiukkastutkimukseen. Maahan aiotaan rakentaa kaksi hiukkaskiihdytintä, jotka ovat selvästi Cernin LHC-kiihdytintä suurempia. Toinen niistä on halkaisijaltaan kolme kertaa Cernin laitosta suurempi.
Suomessa valitellaan Microsoftin päätöstä lopettaa esimerkiksi Oulun yksikkö, jossa kehitettiin älypuhelimia. Yhtiön uudet leikkaukset osoittavat, että juustohöylä iskee laajasti koko jättikonserniin.
Microchip on esitellyt kaksi uutta piiriä 8-bittisten PIC-ohjaintensa valikoimaan. Uusia ominaisuuksia ovat kaksi erillistä 10-bittistä AD-muunninta sekä jännite-erotin, jonka avulla voidaan toteuttaa kosketusnäyttösovelluksia aiempaa helpommin.
Uudessa iPhonessa ei ole kohuttua safiirilasia, mutta miten se kestää muuten käytössä. SquareTrade testasi Applen uutuudet upottamalla ne veteen ja pudottamalla reilun metrin korkeudesta.
Korkeita, yli 600 voltin jännitteitä käyttävien sovellusten suunnittelu vaatii erityistä huomiota ja juuri oikeita komponentteja. Komponenttien tukkukauppias Mouser Electronics on avannut suunnittelijoille hyödyttävien tietopankin verkossa.
Koneiden välinen viestintä tunnetaan nimellä M2M (machine-to-machine). Koneviestinnän seuraava askel on autojen välinen V2V (vehicle-to-vehicle). Sitä kaavaillaan Yhdysvalloissa pakolliseksi vielä tällä vuosikymmenellä. Odotetusti hanke on saanut osakseen vastustusta.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
