NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Yhteen aikaan monitoreissa oli useampi liitäntä takakannessa tai pohjassa. Oli usein vielä vanha VGA-liitäntä, DVI-liitäntä, DisplayPort-yhteys ja useampi HDMI-liitäntä. Samsung näyttää nyt mallia uusilla ammattikäyttöön tarkoitetuilla näytöillään. Niissä on vain yksi liitäntätyyppi, C-tyypin USB.
Intel on esitellyt uuden tekoälyprosessorinsa, jolle on annettu nimi Myriax X. Piiri tulee markkinoille vuosi Movidius-kaupan jälkeen. Movidius 2:n jälkeen suorituskyky on kasvanut moninkertaiseksi.
Nokia 6 on 250 euron hintainen älypuhelin, jonka HMD Global esitteli jo helmikuussa Barcelonan Mobile World Congressissa. Voit yhä voittaa laitteen omaksesi tilaamalla ETN:n uutiskirjeen. Kisa loppuu elokuun lopussa eli ensi torstaina.
Tekoäly yleistyy hyvin monenlaisessa sovelluksessa. Kun kone esimerkiksi oppii tunnistamaan tietynlaisia kuvia, se tekee sitä valtavan nopeasti ja paljon ihmistä tarkemmin. Tekoälyn sekaan voi kuitenkin ujuttaa myös takaovia.
Tietoturvallisia etäyhteyksiä internetiin tarjoavan Tosiboxin Yhdysvaltain tytäryhtiö Tosibox Inc. on solminut strategisen kumppanisopimuksen brasilialaisen Altus Sistemas de Automação S/A:n kanssa. Altus on Brasilian johtava teknologiayritys teollisuuden automaation ja tuotannon valvonnan saralla. Altuksen erityisalaa ovat erityisesti tuote- ja järjestelmäintegroinnit.
Viime syksynä esiteltiin linuxiin pohjautuva älykellojen käyttöjärjestelmä AsteroidOS, jonka voi myös asentaa muutamaan kaupalliseen älykelloon. Nyt markkinoille on tuotu ensimmäinen kokonaan alustaan perustuva älykello. Se on nimeltään Connect Watch.
Joissakin korkealaatuisissa materiaaleissa, kuten grafeenissa, elektronit voivat kulkea mikronien etäisyyksillä ilman sirontaa. Tämä ns. ballistinen järjestelmä tuo maksimaalisen elektronien johtavuuden normaaliin metalliin.
Piilaaksolainen Silego ilmoittaa toimittaneensa markkinoille yli kolme miljardia konfiguroitavaa sekasignaalipiiriä. Ja vauhti vain kiihtyy näissä CMIC-piireissä. Pelkästään heinäkuussa yhtiö toimitti yli sata miljoonaa piiriä asiakkailleen.
Isot merialukset eivät ole aiemmin voineet hyödyntää sähköakkuja samassa mittakaavassa kuin pienemmät, sillä akkujen teho ei ole riittänyt. Suomalainen teknologiayhtiö Protacon toimittaa Rauma Marine Constructionille ratkaisun, jossa propulsion kokonaisteho on yli 3 megawattia.
Kiina on noussut nopeasti robotiikan hyödyntämisen ykkösmaaksi, kertoo alan järjestö. International Federation of Roboticsin mukaan robottien myynti kasvaa maassa keskimäärin 15-20 prosenttia vuodessa.
Silicon Labsilla on kosketusohjainten TouchXpress-perhe, jolla erittäin vähävirtainen kosketus voidaan tuoda nopeasti monenlaisiin sulautettuihin sovelluksiin, kuten kodin laitteisiin, lääketieteen instrumentteihin ja vaikkapa valaistuksen ohjaamiseen.
Kansainvälinen tutkimusryhmä Texasin ja eteläkorealaisesta Hanyangin yliopistosta ovat kehittäneet high-tech-lankoja, jotka tuottavat sähköä, kun niitä venytetään tai kierretään. Tutkijoiden ”twistron” langat on kierretty hiilinanoputkista vahvoiksi, kevyiksi ja joustaviksi kierteiksi.
2700 milliampeerituntia, arvioi 9to5mac-sivusto Applen tulevan iPhone 8:n akun kapasiteetiksi. Akku ei ole kovin iso nykymittapuulla, mutta selvästi iPhone 7:n akun 1960 milliampeeritunnin varauskapasiteettia suurempi.
Houstonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekniikan, jolla magnesiumakkujen katodin varauskyky paranee merkittävästi. Innovaation ansiosta magnesiumakun kapasiteetti kasvaa kaksinkertaiseksi nykyisiin litiumioniakkuihin verrattuna.
Vuoden 2017 alussa astui voimaan uusi sähköturvallisuuslaki, joka toi kevennyksiä tieliikenteeseen tarkoitettujen sähköajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaan. Nyt vanhan polttomoottoriauton muuntaminen sähköautoksi käy aiempaa helpommin.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
