Lausannessa sijaitsevan EPFL:n eli polyteknisen korkeakoulun tutkijat ovat kehittämällään työkalulla löytäneet peräti 26 haavoittuvuutta USB-ajurien protokollista. Kaikkiaan bugeja löytyi 26. Huomattavaa on se, että bugeista 18 löytyi Linux-käyttöjärjestelmistä.
USB-ohjainpinot ovat komponentteja, jotka auttavat tietokoneita kommunikoimaan ulkoisten laitteiden kanssa. Mikäli käyttöjärjestelmässä on haavoittuvuuksia, voi väylään liitettävä laite avata tietokoneen hyökkäyksen kohteeksi.
Tällaisten haavoittuvuuksien havaitsemiseksi EPFL: n tutkijat kehittivät ohjelmistoturvatyökalun, jonka avulla he voivat testata tietokoneen kykyä estää hyökkäys jäljittelemällä USB-laitetta. Työkalu on nimeltään USBFuzz, ja se perustuu ohjelmistotestaamisessa yleistyneeseen fuzzing-tekniikkaan. Siinä järjestelmään syötetään viallisia, odottamattomia ja satunnaisia syötteitä, joiden toivotaan paljastavan esimerkiksi protokollien ja datankäsittelyn ongelmia.
EPF:n tutkija Mathias Payer ja Purduen yliopiston tohtoriopiskelija Hui Peng pystyivät työkalun avulla löytämään 26 uutta haavoittuvuutta. Näistä 16 oli uusia, erittäin vakavia muistivirheitä, joita löydettiin Linux-käyttöjärjestelmistä, joille oli jo suoritettu laajat fuzzing-testit. MacOS-käyttöjärjestelmässä havaittiin kolme haavoittuvuutta, Windowsissa neljä ja FreeBSD:ssä yksi.
Tutkijoiden löydökset tullaan esittelemään Usenix Security Symposiumissa elokuussa 2020. He työskentelevät parhaillaan Linuxin, Androidin, Microsoftin ja Applen suojausryhmien kanssa ilmoittaakseen ja korjatakseen havaitut haavoittuvuudet. Toistaiseksi 11 uudesta muistivirheestä on jo ratkaistu.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
