Suomen suurin tähtitieteellinen mittalaite, Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman 14-metrinen radioteleskooppi sai uuden suojakuvun eilen. Vaativa vaihto-operaatio tehtiin aamuyöllä, jotta tuuli ei päässyt haittamaan 20-metristen kupolien siirtelyä.
Edellinen kupu palveli lähes kolmekymmentä vuotta. Valtavaa golfpalloa muistuttava kupu on Kirkkonummella sijaitsevan Metsähovin maamerkki ja osa sen päätutkimusinstrumenttia. Kupu suojaa herkkää mittalaitetta lumelta, tuulelta, sateelta ja Auringon suoralta lämpösäteilyltä mutta päästää radioaallot lähes häiriöttä lävitseen, joten radioteleskooppi pystyy tekemään havaintoja kuvun sisällä. Tämä ansiosta teleskooppi voidaan kääntää kohti Aurinkoa, jonka toimintaa seurataan Metsähovissa päivittäin ympäri vuoden.
Maailmasta löytyy vain pari yritystä, jotka pystyvät valmistamaan Metsähovin käyttämille korkeille radiotaajuuksille sopivan kuvun. Rakennelma koostuu 340 alumiinisesta kolmiokehikosta, joiden väliin on pingotettu suojamateriaalilla päällystetty lasikuitukangas. Kolmiot eivät ole identtisiä, vaan niiden muodostama rakenne on epäsäännöllinen, jotta kupu aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä radiosignaalien havaitsemiseen. Rakennelma painaa noin kahdeksan tonnia.
Kuvun vaihto-operaatiota valmisteltiin kuukausia, ja sen rakentamisen ja vaihdon parissa työskenteli kymmenkunta henkeä parin viikon ajan. Työtä varten Metsähoviin täytyi rakentaa oma asennuskenttä. Suojakuvun uusiminen sai Aalto-yliopistolta lähes miljoonan euron rahoituksen.
Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Sen keskeisiä tutkimusalueita ovat Auringon toiminta, supermassiiviset mustat aukot sekä pitkäkantainterferometriaksi (VLBI) kutsuttu menetelmä, jonka avulla Metsähovi oli osana kansainvälistä yhteistyöhanketta muodostamassa ensimmäistä kuvaa mustasta aukosta.
Kansainvälisesti Metsähovi tunnetaan ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta Auringon ja kaukaisten mustien aukkojen havaintodatasta. Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien kesäpäivien ansiosta Metsähovissa voidaan havainnoida Aurinkoa jopa 14 tunnin jaksoissa.
Kuva: Aalto-yliopisto / Kalle Kataila
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.