Huawei on pyrkinyt kasvattamaan oman alustansa sovellusvalikoimaa ripeästi. Yksi uusimpia kotimaisia tulokkaita HMS-alustalla on HSL-sovellus. Sen muokkaaminen toimimaan Huawein uusissa älypuhelimissa sujui varsin nopeasti ja pienillä kehittäjäresursseilla.
HSL -sovelluksen konseptin omistaja Timo Kiiveri kertoo, ettei HSL:ssä ollut tiiminä käytännössä mitään kokemusta AppGallerysta tai sovellusten tuomisesta sinne ennen tätä projektia. - Lähdimme liikkeelle siis ihan nollasta.
AppGalleryyn HSL-sovellus tuotiin kahdessa vaiheessa. Ensin sellainen versio, joka toimi Huawein vanhemmissa puhelimissa, joista vielä löytyvät Googlen GMS-palvelut. – Toisessa vaiheessa toteutimme version, joka toimii kaikissa Huawein puhelimissa, siis myös niissä, joissa ei ole Googlen palveluita, Kiiveri kertoo.
ETN on omissa testeissään todennut, että valtaosa Android-sovelluksista toimii aivan hyvin myös HMS-pohjaisissa laitteissa. Harmia on tuonut lähinnä sovellusten ajoittainen herjaaminen Google-tuen puuttumisesta. Sovelluksen toimintaan näillä ei ole ollut merkitystä. Koodiltaan GMS- ja HMS-sovellukset ovat siis pitkälti yhteneväisiä.
- Karkean arvion mukaan pystyimme käyttämään yli 95 prosenttia GMS-version koodista, kun kehitimme tämän ”AppGallery-version”, Kiiveri kertoo.
Työtä helpottavat Huawein tarjoamat työkalut. Huawei Mobile Services -tiimin kehityspäällikkö Joonas Torkkelin mukaan esimerkiksi Convertor-työkaluun voidaan tuoda Android-sovelluksen APK-paketti. - Työkalu nopeuttaa API-kutsujen sovittamista HMS-alustalle.
Timo Kiiverin mukaan muutoksia jouduttiin tekemään esimerkiksi push-viesteihin sekä paikannukseen, koska näissä on Google-riippuvuuksia. - Lisäksi HSL-sovelluksen maksutavoista MobilePay ja Pivo eivät ainakaan toistaiseksi toimi HMS-versiossa, koska näitä sovelluksia ei ole toistaiseksi AppGalleryssa saatavilla.
- Kiinassa mobiilimaksaminen on ollut arkipäivää jo useiden vuosien ajan ja esimerkiksi yleinen tapa on ostaa matkapuhelimella joukkoliikenteeseen lippuja. Sovelluskehittäjien kuten HSL:n tapauksessa varmistetaan tulevien ominaisuuksien yhteensopivuus integroitumalla HMS-ekosysteemiin. - Mielenkiintoisia ominaisuuksia on esimerkiksi Huawei Pay, jonka Eurooppaan tuomisen aikataulu ei vielä ole julkinen.
Timo Kiiverin (kuvassa vas.) mukaan HSL-sovelluksen HMS-version koodaaminen vei tehokasta työaikaa nelisen viikkoa. HSL:n puolelta projekti oli käytännössä yhden koodaajan hallussa. Varsinaiseen koodaukseen kului kolmisen viikkoa, sitä ennen piti perehtyä alustaan.
- Itseni ehkä tietyllä tavalla jopa yllätti se, että ”AppGallery-version” tekeminen oli lopulta näinkin pieni työ ja HSL-sovellus todella toimi jopa hyvin ilman mitään muutoksia.
Tietysti uuden version tuominen sovellusvalikoimaan lisää töitä testauksessa ja ylläpidossa. Kiiverin mukaan testaaminen ja laadunhallinta ylipäätään on aivan keskeisessä roolissa, sillä HSL-sovelluksen pitää vain yksinkertaisesti toimia. Tätä varten HSL testaa sovelluksia eri tavoin.
- Suunnitteluvaiheessa pyritään varmistamaan, että sovellus on käytettävyyden näkökulmasta toimiva, saavutettava sekä teknisesti toteutettava. Tässä hyödynnetään esimerkiksi asiakashaastatteluja ja muuta saatavilla olevaa dataa mahdollisimman tehokkaasti.
Kun kehittäjä sitten on saanut sovelluksen – tai sen osan – valmiiksi, hän testaa itse oman koodinsa ja sen, että kaikki toimii kuten pitääkin. – Tämän jälkeen vähintään kaksi muuta kehittäjää tarkistaa vielä koodin, Kiiveri kertoo.
HSL:n sovellustiimissä on testaaja, joka tekee niin manuaalista kuin automaattistakin testausta. Tämän lisäksi HSL käyttää manuaaliseen testaukseen yhteistyökumppania. Lisäksi lippujärjestelmästä vastaava yritys testaa sovellusta tahollaan.
Lopulta testattu, toimiva sovellus julkaistaan. Tämä tapahtuu HSL-sovelluksen tapauksessa aina vaiheittain. – Lähdemme liikkeelle päivittämällä sovelluksen esimerkiksi viidelle prosentille käyttäjiä, ja seuraamme niin dataa kuin asiakaspalautteitakin. Jos ilmenee merkittäviä ongelmia, tehdään uusi versio, mutta jos kaikki menee hyvin, voidaan uusi versio jakaa kaikille käyttäjille noin viikon kuluessa.
- Näin varmistetaan, että mahdolliset ongelmat koskevat vain pientä osaa käyttäjistä. Vaiheittainen jakelu on käytössä meillä kaikissa kolmessa sovelluskaupassa, Kiiveri sanoo.
HSL ei tietenkään ollut yksin sovellusprojektinsa kanssa. Itse asiassa Huaweilla on Suomessa yli kymmenen hengen tukitiimi, joka auttaa sovelluskehittäjiä saamaan sovelluksensa toimimaan AppGalleryssä. - Työkalut on rakennettu mahdollisimman lähelle tuttuja Android työkaluja, joten esimerkiksi muutoksista liputtavaa järjestelmää ei ole todettu tarpeelliseksi rakentaa, kertoo Joonas Torkkeli.
Tämän lisäksi Huawein työkalut pitävät sisällään DigiX Lab Test Service -palvelun, joka mahdollistaa pilvipohjaisen sovelluskehityksen ja -testauksen. Tämän ansiosta kehittäjät voivat varmistaa sovelluksensa toiminnan kaikissa Huawein suosituissa laitteissa.
HSL-projektissa oli Huawein puolelta mukana yksi täysipäiväinen tekijä sekä manageri, joka tarvittaessa hoitaa Huaweilta lisää tietoa projektin valmiiksi saattamisessa.
Torkkeli muistuttaa, että Huawein työkalut on rakennettu mahdollisimman lähelle Android-työkaluja, jolloin sovelluskehitys on useimmille tuttua. - AppGallery perustuu Androidin avoimen lähdekoodin AOSP- versioon, joten käytännössä kehittäjien ainoa tehtävä on mapata olemassa olevat GMS-palvelut vastaaviin HMS-palveluihin, tai kitteihin kuten eri toiminnallisuuksia alustoissa nimitetään.
Sovelluksen voisi HMS-alustalle toteuttaa myös ns. QuickApp-versiona, joka on yksinkertainen tapa saada interaktiivinen mobiilisivu toimimaan AppGalleryssä. - HSL:n tapauksessa, kun hyvin toimiva Android-sovellus oli jo olemassa, olemassa olevan natiiviapplikaation integrointi HMS-alustaan oli tietysti järkevin vaihtoehto, Torkkeli kertoo.
Entäpä sitten versionhallinta, kun laajennetaan sovellus HMS-alustalle? Tuottaako se ongelmia? – Tässä ei ole isoja eroja. Jos Google Play on yhtään hallussa, niin AppGalleryyn pääsee melko mukavasti ja nopeasti sisälle, HSL:n Kiiveri päättää.
Kuva: HSL, Timo Kiiveri
Satelliittipaikannuksen häirintä voi katkaista paljon muutakin kuin paikkatiedon. VIAVIn uusi µPNT GDO-1000 pitää kriittisten järjestelmien kellot synkronissa jopa 24 tuntia GNSS-signaalin katoamisen jälkeen. Postimerkin kokoisen moduulin ytimessä on SiTimen MEMS-oskillaattori.