Tietoturvayhtiön Check Point Software on julkaissut joulukuun haittaohjelmakatsauksensa. Sen mukaan Emotet-troijalainen on palannut yleisimpien haittaohjelmien listan ensimmäiselle sijalle. Sitä on esiintynyt seitsemässä prosentissa yritysverkoista maailmanlaajuisesti.
Lomakauden aikana roskapostikampanjaa levitettiin yli 100 000 käyttäjälle päivässä. Emotet oli joulukuussa myös Suomen yleisin haittaohjelma, ja sitä esiintyi lähes viidessä prosentissa maan yritysverkoista.
Syys-lokakuussa 2020 Emotet oli jatkuvasti maailmanlaajuisen uhkaindeksin kärjessä, ja se yhdistettiin kiristyshaittaohjelmahyökkäysten aaltoon. Marraskuussa se putosi listalla viidennelle sijalle. Tutkijoiden mukaan Emotetia on nyt päivitetty, ja uusi roskapostikampanja käyttää haittaohjelman levittämiseksi useita tekniikoita, kuten upotettuja linkkejä, asiakirjaliitteitä ja salasanasuojattuja Zip-tiedostoja.
Emotet tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, ja sen kehittäjät ovat päivittäneet sitä säännöllisesti ylläpitääkseen sen tehokkuutta. On arvioitu, että jokaisen Emotetiin liittyvän haittatapahtuman jälkien korjaaminen maksaa organisaatioille yli miljoona dollaria.
Chech Pointin tutkimusjohtaja Maya Horowitzin mukaan Emotet kehitettiin alun perin pankkihaittaohjelmaksi, joka livahti käyttäjien tietokoneisiin varastamaan yksityisiä ja arkaluonteisia tietoja. - Se on kuitenkin kehittynyt ajan myötä, ja sitä pidetään nyt yhtenä eniten kustannuksia aiheuttavista ja tuhoisimmista haittaohjelmavarienteista, Horowitz kertoo.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat joulukuussa 2020
- Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään nykyään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 4,72 %.
- Formbook – Windows-järjestelmän haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 4,33 %.
- TrickBot – Pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma. Esiintyvyys 2,76 %.
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 2,76 %.
- Remcos – Jakaa haittaohjelmia roskaposteihin liitettyjen Microsoft Office -asiakirjojen kautta. Esiintyvyys 1,97 %.
- Arkei – Troijalainen, joka varastaa luottamuksellisia tietoja, kuten kirjautumistunnuksia. Esiintyvyys 1,57 %.
Maailman yleisimmät haittaohjelmat ja haavoittuvuudet joulukuussa 2020
- Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään nykyään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 7 % maailmanlaajuisesti.
- Trickbot – Pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma, joka saa jatkuvasti uusia päivityksiä. Esiintyvyys 4 %.
- Formbook – Windows-järjestelmän haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 4 %.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
