Sähkö- ja hybridiajoneuvojen korjaustöihin liittyy perinteisistä polttomoottoriautoista poikkeavia riskejä, koska autoissa on akku, jossa on vaarallisen korkea jännite.

Sähköalalla on noudatettu 1970-luvulta asti pätevyysjärjestelmää, jossa toiminnanharjoittajalla on nimetty sähkötöiden johtaja, jolla on sähköpätevyystodistus. Sähköpätevyystodistuksen hakemiseen vaaditaan tietty koulutus ja työkokemus. Jokaiselta sähkötöiden tekijältä ei vaadita pätevyystodistusta, mutta heilläkin on oltava sähköturvallisuuslain 73 § mukainen koulutus ja työkokemus.

1.1.2017 voimaan astuneen uudistetun sähköturvallisuuslain nojalla sähköautojen korjaustöissä ei sovelleta edellä mainittua pätevyysjärjestelmää, vaan lain mukaan tieliikennekäyttöön soveltuvan sähköajoneuvon voimajärjestelmän sähkötöissä riittää, että henkilö on riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin.

Ajoneuvomallin sähköjärjestelmään perehtyminen voidaan toteuttaa esimerkiksi ajoneuvovalmistajan omalla koulutusohjelmalla tai valmistajan korjausohjeisiin perehtymällä. Sähkön vaaroihin perehtyminen toteutuu suorittamalla SFS 6002 -standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus.

Sähkötyöturvallisuus toteutuu standardia noudattamalla

Sähköturvallisuuslain 82–84 § mukaan sähkötyön olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttyvät, kun niissä noudatetaan standardia, jonka sähköturvallisuusviranomainen on listannut 84 § mukaisessa luettelossa. Kyseinen luettelo (S10: Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit) löytyy sähköturvallisuusviranomaisen verkkosivuilta.

Luettelon mukaan turvallisuusvaatimukset täyttyvät, kun sähkötyössä noudatetaan kansallista standardia SFS 6002. Kyseisessä standardissa vaaditaan muun muassa, että:

• Mikäli sähköajoneuvossa tehdään sähkötyötä, on ajoneuvo merkittävä selkeästi esimerkiksi lippusiimalla ja vaarallisesta jännitteestä kertovalla varoituskilvellä, joka sijoitetaan näkyvään paikkaan esimerkiksi ajoneuvon katolle.
• Korjaamotila ja työntekijöiden sosiaalitila on varustettava ensiapuohjetaululla.
• Korjaamotilan kaikki henkilökulkutiet on varustettava vaarallisesta jännitteestä varoittavilla kilvillä sekä pääsy asiattomilta kielletty- maininnalla.
• Sähkö- tai hybridiajoneuvoja huollettaessa ja korjattaessa on työntekijällä aina oltava käytettävissä ajoneuvomallikohtaiset huolto/korjausohjeet, jotka sisältävät ohjeet ajoneuvon jännitteettömäksi tekemiseksi.
• Hybridi- ja sähköajoneuvoja korjattaessa SFS 6002 -standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus soveltuvin osin ja tarvittava ajoneuvomallia koskeva koulutus, on annettava kaikille ajoneuvon huolto- ja korjaustoimenpiteitä tekeville.
• Ne korjaamohallissa työskentelevät, jotka eivät osallistu sähköajoneuvojen huolto- ja korjaustöihin, eivät tarvitse varsinaista sähkötyöturvallisuuskoulutusta. Heille riittää perehdytys sähkön vaaroihin ja toimintaan onnettomuustilanteessa.
• Ajoakuston jännitetöiden suorittajille on annettava SFS 6002 -sähkötyöturvallisuuskoulutuksen lisäksi erillinen jännitetyökoulutus. Jännitetyökoulutukseen on aina kuuluttava käytännön harjoittelu.

Ylläoleva lista ei ole tyhjentävä. Standardissa on tarkentavia ohjeita esimerkiksi henkilönsuojainten käytöstä.

Keille kaikille SFS 6002 -koulutus on pakollinen?

Standardin sanamuoto ”Hybridi- ja sähköajoneuvoja korjattaessa SFS 6002 -standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus soveltuvin osin ja tarvittava ajoneuvomallia koskeva koulutus, on annettava kaikille ajoneuvon huolto- ja korjaustoimenpiteitä tekeville.” on johtanut joskus kentällä ylitulkintoihin, joissa esimerkiksi sähköautoon ei ole saanut vaihtaa edes tuulilasinpyyhkijöitä, jos työntekijällä ei ole SFS 6002 -koulutusta käytynä. Terveen järjen käyttöä ei ole kielletty standardissa eikä laissa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos huoltotoimenpide on maallikkokäyttäjän itsensä tehtävissä (tuulilasinpyyhkijöiden vaihto, pesunesteen lisäys, renkaanvaihto), työn voi suorittaa ilman SFS 6002 -koulutusta.

Toisaalta SFS 6002 -koulutus on jo vuosia ollut pakollinen osa ammattioppilaitosten autoalan perustutkintoja (poislukien automyyjän tutkinto), joten voidaan pitää aivan perusteltuna antaa SFS 6002 -koulutus kaikille autojen kanssa työskenteleville, hinaustyöntekijöistä katsastajiin.

Olennaisempaa kuin se, keiden kaikkien on ”pakko” suorittaa SFS 6002, on se, että työntekijällä on edellytykset tehdä työ turvallisesti. Työturvallisuuslain 8 § mukainen huolehtimisvelvoite koskee aivan kaikkea työtä, myös sähkötyötä.

Ensiapukoulutus kolmen vuoden välein

SFS 6002 -standardin mukaan sähkötöitä tekeville (työnjohto mukaan lukien) pitää antaa ensiapukoulutus, joka käsittää ainakin palovammoihin sekä ruhje- ja viiltohaavoihin annettavan ensiavun sekä puhallus- ja painantaelvytyksen opettamisen ja niitten käytännön harjoittelemisen. Ensiapuvalmiuksia on tarpeen pitää yllä jatkuvasti. Tämän takia elvytystoimenpiteitä on syytä harjoitella enintään kolmen vuoden väliajoin.

Laki muuttui 2017

Huomaa, että sähköturvallisuuslaki uudistui 1.1.2017 ja tätä ennen julkaistut artikkelit sähköajoneuvojen sähkötöistä ovat monelta osin vanhentuneita. Uusikaan laki ei ole täydellinen: lain sanamuoto ”tieliikennekäyttöön soveltuva” aiheuttaa esimerkiksi sen, että jos täysin sama korkeajännitejärjestelmä asennetaan mönkijään, moottorikelkkaan ja veneeseen, mönkijässä korjaustöihin riittää edellä käsitelty perehtyminen järjestelmään ja sähkön vaaroihin, mutta vene ja moottorikelkka eivät ole tieliikennekäyttöön soveltuvia ajoneuvoja joten niiden korjaamiseen vaaditaan urakointi-ilmoitus Tukesille, sähkötöiden johtaja ja työn suorittajilta sähköturvallisuuslain 73 § mukainen työkokemus ja koulutus.

AKL:n vapaaehtoinen auktorisointi

Autoalan keskusliitto AKL on kehittänyt vapaaehtoisen auktorisoinnin sähköajoneuvotöiden turvallisuudelle: vaikka sähkötöiden johtajaa ei vaadita, korjaamolta voidaan nimetä yksi henkilö työsuorituksesta vastaavaksi henkilöksi, jolla on käytännön vastuu sähköturvallisuuden organisoinnista. Näin voidaan varmistaa, että korjaamolla on yksi henkilö, jolla on riittävä osaaminen ja kokonaiskuva työpaikan sähkötyöturvallisuuden hallinnassa.

Juridinen vastuu työpaikan turvallisuudesta on aina työnantajalla.

Vesa Linja-aho

Kirjoittaja on sähköturvallisuuskonsultti, joka on ollut mukana laatimassa sekä nykyistä sähköturvallisuuslakia että sähkötyöturvallisuusstandardia.

Kuva: AdobeStock