ETN julkaisi vuoden 2022 aikana kymmeniä teknisiä artikkeleita, joissa moneen laitteeseen ja ratkaisuun voidaan mennä uutisia syvemmälle. Vuoden pian vaihtuessa esittelemme jokaisen kuukauden luetuimmat artikkelit. Marraskuussa kiinnostavimmaksi nousi Rutronikin artikkeli, jossa pohdittiin, miten erilaisista akuista saadaan irti suurin hyöty sekä käytön aikana että sen jälkeen.
EU:n vuodelle 2030 asettaman hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen perusteella McKinseyn laskelmien mukaan tarvittava akkuteho nousee vuoden 2018 17 GWh:sta 312 GWh:iin vuonna 2030. Koboltin kysyntä kasvaa siten samana aikana 2-34 tonnia, nikkelin 6-112 tonnia ja litiumin osalta 2-38 tonnia vuodessa samana ajanjaksona.
Nämä laskelmat perustuvat kuitenkin tällä hetkellä käytössä oleviin akkutekniikoihin. Jos ne säilyisivät parhaimpana mahdollisena tekniikkana seuraavan kymmenen vuoden ajan, raaka-aineita ei riittäisi CO2-tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä on vielä tärkeämpää, kun otetaan huomioon, että paristojen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten ei ole vielä olemassa kattavia konsepteja, infrastruktuuria tai liiketoimintamalleja.
Akkukennon kemiallinen koostumus ja geometria ovat avaintekijöitä, jotka määräävät sen ominaisuudet. Tällä hetkellä jotkut autonvalmistajat käyttävät LFP-akkuja (litium iron phosphate), joista suurin osa tulee markkinoille pussikennoina. Ne ovat suhteellisen kestäviä ja mahdollistavat nopean latauksen yli viisi kertaa nimellisvirtaa suuremmalla virralla (5C).
Akuille asetetaan erilaisia vaatimuksia ajoneuvoluokista ja -tyypeistä riippuen. Perustason pienempiin sähköautoihin, joissa painopiste on alhaisissa kustannuksissa, noin 220 Wh/kg energiatiheys riittää. Tämän seurauksena prismaattisia LFP-kennoja käytetään usein, vaikka myös sylinterimäiset NMC-solut ovat kasvattamassa suosiotaan tässä sektorissa. Keskihintaisissa ja premium-ajoneuvoissa ne ovat jo ensisijainen akkutyyppi. Tässä tarvitaan noin 300 Wh/kg tai jopa 350 Wh/kg energiatiheyksiä ja jopa 150 kW tehoja suuritehoisiin voimalinjoihin ja pitkille kantamille. NMC-kennot sallivat kuitenkin tyypillisesti vain latauksen enintään 5C-tasolla. Suuremmille virroille tarvitaan erilaisia kemikaaleja ja geometrioita.
Artikkeli löytyy täältä.
Nykyisin on käytössä useita erilaisia langattoman tiedonsiirron standardeja ja protokollia, jolloin saattaa olla vaikea valita oikeanlainen, tiettyyn sovellukseen soveltuva teknologia. Tässä artikkelissa tuodaan esiin eräitä tärkeimpiä kriteerejä, joita on syytä ottaa tarkastelun kohteeksi, kun valittavana on neljä suosittua vaihtoehtoa: Wi-Fi, Bluetooth Low Energy, valmistajakohtainen RF-tekniikka ja Connectivity Standards Alliancen protokolla Green Power.
