Kuituyhteyksiä rakentava Valokuitunen on tutkituttanut suomalaisten näkemyksiä kodin nettiliittymistä. 42 prosenttia haluaa työnantajansa osallistuvan kodin internet-liittymästä syntyviin kustannuksiin. Yli puolet eli 52 prosenttia haluaa verotuksellista tukea luotettavasti toimivan netin hankkimiseen. Pätkivä netti vaivaa useita.
Näissä asenteissa heijastuu etätyön normalisoituminen. Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto sanoo jopa, että yritysten tuloksista iso osa tehdään kodeissa. - Etätyön vuoksi kotien toimintavarmat yhteydet ovat äärimmäisen tärkeitä. Kun netti pätkii tärkeän palaverin kohdalla eikä tiedostoja voi lähettää heikon yhteyden vuoksi, se on ongelma, Kaunisto kommentoi.
Verkkoliittymän valinnassa suomalaiset arvostavat eniten liittymän tasalaatuisuutta sekä selkeitä sopimusehtoja. Kyselytutkimuksessa 68 prosenttia vastaajista nimesi tasalaatuisuuden tärkeimmäksi asiaksi liittymää valitessa.
- Kuluttajat haluavat nettiyhteydeltään ennen kaikkea toimintavarmuutta. Suomalaisia ärsyttää se, että yhteyden laatu heilahtelee kesken netin käytön. Samoin suomalaiset haluavat, että liittymä toimii kuten sen mainostetaan toimivan.
- Jos liittymän nopeudeksi luvataan 100 megaa, niin silloin liittymän kuuluu myös tuottaa tasaisesti sadan megan nopeutta. Kuluttajilla on oikeus saada selkeä ja oikea ymmärrys eri tietoliikenneratkaisujen ja tuotteiden ominaisuuksista. On tärkeää, että kuluttajat tietävät mitä hankkivat ja millaisin ehdoin, Kaunisto jatkaa.
Tutkimus osoitti, että suomalaisten verkkoyhteydet hidastelevat mahdollisesti oletettua enemmän. Noin joka kymmenes (9 %) suomalainen kokee verkkonsa hidastelevan tai pätkivän jopa päivittäin. Yhden tai useamman kerran viikossa internet-yhteys pätki noin joka neljännellä (28 %) tutkimukseen osallistuneista. Samalla joka kymmenes (10 %) tutkimukseen osallistuneista kertoi, ettei verkko ole hänen kohdallaan takkuillut kertaakaan.
- Kahdeksankymmentä prosenttia verkkoliikenteestä tiedetään olevan videota, ja melkein puolet siitä liikkuu edelleen mobiililiittymien kautta. Digitalisaation, palveluiden sähköistymisen, virtuaalipelaamisen ja IoT-kehityksen johdosta tietoliikenneverkkojen kapasiteettia on kasvatettava merkittävästi, jotta yhteydet pysyvät kehityksen mukana. Kun jo nyt joka kymmenennen verkko pätkii päivittäin, on selvää, että kuituverkkojen rakentaminen Suomeen on kriittinen asia, Kaunisto sanoo.
Valokuitunen investoi kotimaan valokuituverkkoihin viime vuonna 50 miljoonaa euroa. Valokuitusen kuituverkon piirissä on jo yli satatuhatta kotitaloutta ympäri Suomen ja vuonna 2023 tavoitteena on tuplata luku.
Valokuitusen teettämä kyselytutkimus selvitti suomalaisten suhtautumista internet-liittymiin. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland lokakuussa. Tutkimukseen osallistui 1003 vastaajaa.
Mitä erikoista sähköajoneuvojen latausportissa on verrattuna perinteisten ajoneuvojen polttoainesuuttimeen? Ensi silmäyksellä ei paljoa, ja siksi latauspistoke sijoitettiin yksinkertaisesti tankin korkin taakse ensimmäisissä sähköautomalleissa. Tämä ei kuitenkaan ole ihanteellinen paikka latausportille, etenkään turvallisuusnäkökohtien osalta.
STMicroelectronics on viime aikoina lisännyt tekoälyä liikeantureihinsa, jotta laskenta rasittaisi järjestelmäprosessoria vähemmän. Nyt yhtiön uusin anturi toimii aina 125 asteen lämpötilaan asti eli se kestää autojen ankaria olosuhteita.
Tallinnassa ruoditaan taas elektroniikkateollisuuden tilaa EEIA:n eli Viron elektroniikkateollisuuden liiton järjestämässä IPC DAY -seminaarissa. Liiton puheenjohtaja Arno Kolk sanoo, että vuodessa markkina on kellahtanut lähes päälaelleen. Huippukasvusta on tultu aikaan, jossa uusia tilauksia ei tule.
