LEGIT on uusi tekoälyyn keskittyvä suomalaisyritys. Yksi LEGITin kolmesta perustajasta on Antti Innanen. Hän haluaa tuoda uudenlaista näkökulmaa suomalaiseen tekoälykeskusteluun. - Tekoäly on valtava muutos yhteiskunnassa ja sen käytön opettelu kannattaisi aloittaa välittömästi, kaikilla koulutustasoilla. Koulujen ja oppilaitosten tulisi tunnistaa tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet, potentiaalisten ongelmien rinnalla. Oppilaitoksissa voitaisiin myös opetella tekoälyn käyttämistä oppimisen ja ajattelun tukena.
Kun generatiivinen tekoäly reilu vuosi sitten tuli laajasti kaikkien tietoisuuteen, reaktiot suomalaisessa koulumaailmassa olivat aika erilaiset. Tekniikka haluttiin kieltää, vähintään sen käytölle haluttiin nopeasti laatia selvät pelisäännöt.
Innasen mukaan tekoäly voi jo nyt auttaa monissa arkielämän ongelmissa. Hän kertoo esimerkki tavallisesta elämästä, kun talon boileri meni epäkuntoon. - Otin kuvan boilerista ja kysyin tekoälyltä eri ruuvien ja muttereiden merkitystä. Pyysin tekoälyä kääntämään käyttöohjeet suomeksi. Sain tekoälyn avustamana boilerin taas toimimaan ja lämmintä vettä suihkusta!
Hyötyjen saaminen kuitenkin edellyttää, että tekoälyn kanssa osataan toimia. Legit on jo kouluttanut yli 1500 ihmistä promptaamaan yli 50 eri maassa. Toisaalta Innanen sanoo, että promptaus itsessään nykyisenkaltaisena ”komentojen kirjoittamisena” on katoamassa.
- Uudet ajatukset promptaamisesta liittyvät vuorovaikutukseen ja iteraatioihin tekoälysovelluksissa. Tulevaisuudessa promptaus muistuttaa enemmän keskustelua kuin yksisuuntaisia käskyjä. Tämän oppiminen on erittäin kiinnostavaa.
Tekoäly tulee muuttamaan monia – jos ei kaikki – yhteiskunnan eri osa-alueita. Toisilla kehitys on jo pitkällä. Esimerkiksi koodaamisen luonne näyttää jo muuttuneen perustavanlaatuisesti. - Arvioiden mukaan 63 prosenttia ohjelmistokehittäjistä käyttää GenAI-työkaluja. GitHubin Co-Pilotilla on todella suuri määrä käyttäjiä, Innanen muistuttaa.
Suuret muutokset tuova mukanaan väistämättä myös ongelmia, kuten kysymyksen tekijänoikeudesta. Kuka omistaa tekoälyn tuottamat teokset? Tai ohjelmistokoodin? Innanen myöntää, että tekijänoikeuden ja generatiivisen tekoälyn välinen suhde on monitahoinen ja määrittelemätön.
- Tekijänoikeuslait on luotu aikana, jolloin tekoälystä ei ollut tietoa. Käsitykset tekoälyn ja tekijänoikeuden suhteesta perustuvat usein virheelliseen kaksijakoiseen näkemykseen: joko tuotoksessa on käytetty tekoälyä tai ei. Tämä ei kuitenkaan vastaa käytännön tilannetta. Tekoälyllä voidaan tehdä tuotos kokonaan tai sitten tekoälyä voidaan käyttää jossakin osassa. Tämä koskee myös koodia.
Innasen mukaan on selvää, että hyvin yksinkertaisella promptauksella tehty tuotos ei ylitä teoskynnystä. - Siis sitä, että teosta pidettäisi riittävän itsenäisenä ja omaperäisenä. Jos kirjoitan vaikkapa lopputyön yksinkertaisella promptilla ”Kirjoita minulle lopputyö tekoälystä”, ei teoskynnys todennäköisesti ylity.
- Vastaavasti on myöskin selvää, että itsenäinen ja omaperäinen teos, jossa on käytetty tekoälyä joiltakin osin, voi ylittää teoskynnyksen. Olen käyttänyt tulevassa kirjassani tekoälyä laajasti virheenkorjaukseen. Olisi outoa ajatella, ettei kirja olisi teos vain siksi, että sen valmistuksessa on käytetty tekoälyä.
Kaikkien pitäisi siis vauhdilla opetella promptaamaan? Innasen mukaan tapa käyttää tekoälyä muuttuu todennäköisesti sekin.
- Näppäimisto ei ole paras käyttöliittymä, mutta se on ehkä ollut ensimmäiseksi helppo rakentaa ja ymmärtää. Tulevaisuudessa näemme varmasti monipuolisempia käyttöliittymiä. Nämä uudet käyttöliittymät saattavat hyödyntää näköä, kuuloa tai tuntoaistia. Puhe on käyttöliittymänä intuitiivinen ja toimiva – ja toimii hyvin myös suomeksi.
LEGITin tavoitteena on tehdä tekoälystä demokraattista, tasapuolista ja koko yhteiskuntaa hyödyttävää. Vuoden alussa yhtiön toimitusjohtajana aloitti Netta Heikkilä, joka tuli tehtävään Milttonilta.
Seitsemännen sukupolven IGBT-teknologia nostaa tehomoduulien suorituskykyä usealla rintamalla. IGBT7 pienentää häviöitä, kasvattaa virtakapasiteettia ja kestää ylikuormituksessa jopa 175 asteen liitoslämpötilan. Yhdessä matalainduktanssisten koteloiden kanssa tämä mahdollistaa aiempaa suuremman tehotiheyden, paremman hyötysuhteen ja pienemmät järjestelmäkustannukset.
