Kvanttifysiikan parissa on pitkään ajateltu, ettei lomittumista voi esiintyä atomeja tai molekyylejä suurempien kappaleiden välillä. Aalto-yliopiston professori Mika Sillanpään johtama tutkijaryhmä on kuitenkin nyt osoittanut saaneensa kaksi lähes paljaalla silmällä havaittavaa, liikkuvaa kappaletta lomittuneeseen kvanttitilaan, jossa ne tuntevat toisensa haamuvuorovaikutuksen välityksellä. Kokeissa käytettiin kahta värähtelevää, alumiinista piisirulle valmistettua rumpukalvoa.
- Menetelmässä värähtelevät kappaleet saadaan lomittuneeseen kvanttitilaan suprajohtavan, mikroaaltotaajuisen antennin avulla. Sähkömagneettiset kentät toimivat alustana, joka imee rumpukalvojen liikkeestä lämpöhäiriöitä ja jättää jäljelle heikot kvanttimekaaniset värähtelyt, selittää Mika Sillanpää.
Mittaukset tehtiin lähellä absoluuttista nollapistettä (-273,15 °C) ja rumpukalvot saatiin pysymään lomittuneessa kvanttitilassa jopa puoli tuntia. Alkeishiukkasille tehdyissä mittauksissa lomittuminen on kestänyt vain sekunnin murto-osia.
Tulevaisuudessa lomittuneita rumpukalvoja voi käyttää kvanttiteknologiaa hyödyntävissä laitteissa esimerkiksi reitittiminä tai herkkinä antureina. Ne voivat myös edistää perustutkimusta kvanttimekaniikan ja painovoiman huonosti ymmärretystä yhteydestä.
Työhön osallistui tutkijoita Aalto-yliopiston lisäksi University of New South Wales Canberrasta, University of Chicagosta sekä Jyväskylän yliopistosta.
Arkansasin, Wisconsin ja Dartmouthin yliopistojen tutkijoista koostunut ryhmä on puolestaan kehittänyt uuden menetelmän yksittäisten fotonien eli valohiukkasten havaitsemiseksi käyttäen kvanttipisteitä. Yksittäisen fotonin havaitseminen on keskeinen tekijä kvantti-informaation kehityksessä. Tekniikalla olisi myös muita sovelluksia, kuten biologiset ja lääketieteelliset kuvaukset, spektroskopia ja tähtitieteelliset havainnot.
Kvantti-informaatio käyttää hiukkasten eri kvanttitiloja, kuten polarisaatiota tai vaihetta, koodaamaan informaatiota. Koska se ei rajoitu ykkösiin ja nolliin, tekniikka voi siirtää suurenkin määrän informaatiota turvallisesti.
Kun yksittäinen fotoni siirtyy ilmaisimeen, sen vaikutus on niin pieni, että sitä on vaikea havaita. Muut fotoninilmaisimien mallit ratkaisevat ongelman käyttämällä vyörytoimista valodiodia virran tai jännitteen vahvistamiseksi, mutta tämä lähestymistapa yleensä lisää havaitsemisen viivettä ja lisää taustakohinaa.
Uudessa lähestymistavassa tutkijat käyttävät kvanttipistettä yksittäisten fotonien havaitsemiseksi. Muihin menetelmiin verrattuna yksittäisen fotonin aiheuttama jännitteen muutos tässä ilmaisimessa on suuri ja sillä on alhainen taustakohina.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 3.5.2918
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
