Linköpingin yliopistossa on kehitetty ensimmäinen materiaali, jonka sähkönjohtaminen voidaan kytkeä päälle ja pois muuttamalla orgaanisten molekyylien ferrosähköistä polarisaatiota. Tekniikka voi mahdollistaa uudenlaiset digitaaliset muistit tulevaisuudessa.

(19.10.2017) Kalifornian Riversiden (UCR) yliopiston fyysikot ovat kehittäneet valonilmaisimia yhdistämällä kaksi erillistä epäorgaanista ainetta ja tuottamalla siinä kvanttimekaanisia prosesseja, jotka voisivat mullistaa jopa aurinkosähkön keruuta. Valon sähköksi muuntamisen tehokkuuden lisääminen on ollut yksi päätavoitteista valoilmaisimen rakenteessa niiden keksinnöstä lähtien.

Ei ole puhettakaan siitä, etteikö tekoäly olisi tämän hetken kuumin alue elektroniikassa. Ei ole siis mikään yllätys, että prosessorijätti Intel liittyy mukaan leikkiin.

Suorituskykyisin ja energiatehokkain tapa toteuttaa laskentaa on aina ollut ASIC-piiri, joka on räätälöity nimenomaan haluttuun prosessointiin. Sulautettavien FPGA-lohkojen kehittäjä Achronix tuo nyt tarjolle tekniikan, joka käytännössä tuo ASIC-tasoisen tehokkuuden järjestemäpiirin sisälle.

Sandiegolainen Qualcomm on ensimmäistä kertaa siirtynyt oikeaa dataa 5G-päätelaitteisiin kehitetyllä Snapdragon X50 -modeemipiirillä. Yli gigabitin nopeuteen päästiin tulevalla, todennäköisesti ensimmäisellä 5G-alueella eli 28 gigahertsissä.

Sähköstaattinen varaus voisi olla tehokas keino ohjata atomisen ohuita elektronisia muistirakenteita tai energiatehokasta kytkintä. Berkeley Labin tutkijat ovat löytäneet keinon muuttaa vastavuoroisesti 2D-materiaalin atomirakennetta injektoimalla sitä elektroneilla. Prosessi käyttää paljon vähemmän energiaa kuin nykyiset menetelmät materiaalirakenteen konfiguraation muuttamiseksi.

Helsingin messukeskuksessa järjestetyt Teknologia17-yhdistelmämessut olivat Suomen messujen mukaan menestys. Kävijämäärä ja näytteilleasettajien määrä ylsivät uusiin ennätyksiin: lähes 14500 vierasta tutusti lähes 450 yrityksen tuotteisiin. Järjestäjällä on kuitenkin edessään mietinnän paikka ennen seuraavaa, lokakuussa 2019 järjestettävää tapahtumaa.

Tavanomaisessa elektroniikassa tehdään paljon stokastisen resonanssin (SR) eliminoimiseksi, sillä se on ärsyttävää sihinää, joka yleensä vaikeuttaa heikkojen signaalien havaitsemista ja heikentää laitteen yleistä suorituskykyä. Entä, jos sitä voitaisiin käyttää parantamaan signaalin siirtoa ja havaitsemista uuden sukupolven laitteilla, kuten bioantureissa ja aivojen neuroverkostoja matkivissa prosessoreissa?

Mikropiirejä myydään tänä vuonna 411 miljardilla dollarilla. Luku on alan uusi ennätys. Gartnerin mukaan kasvua perustuu edelleen pitkälle muistien hyvään menekkiin.

Takavuosina Elkom-messu oli todellinen sopimusvalmistajien kokoontuminen. Uusilla Teknologia17-messuilla perinteisiä piirikortin latojia ei juuri näy. – Isot volyymit ovat hävinneet Suomesta, mutta ei sopimusvalmistus ole hävinnyt, sanoo Elmatican Terho Koivisto.

Kun prosessori lämpenee liiaksi, sen kellotaajuus hidastuu ja käyttöjännite alenee. Mitä paremmin lämpöä saadaan johdettua pois, sitä tehokkaammin prosessori toimii. Saksalaisessa Fraunhoferin tutkimusinstituutissa on nyt kehitetty tekniikka, jonka avulla prosessoria voi jäähdyttää nesteellä myös alapuolelta.

Puolijohdemateriaalien tutkijat etsivät täydellistä materiaalia ja tapaa muokata sitä saadakseen siihen täsmälleen oikean elektronisen tai optisen aktiivisuuden eli kaistaeron, joka tarvitaan tietylle sovellukselle. Nyt amerikkalaistutkijat ovat löytäneet tällaisen menetelmän.

Japanilaisessa NICT-tutkimuskeskuksessa (Japanese National Institute of Information and Communications Technology) on rikottu optisen tiedonsiirron maailmanennätys. Uudessa monikuitulinkissä onnistuttiin siirtämään dataa 53,3 terabittiä sekunnissa.

ARM-prosessorien uskotaan tulevina vuosina haastavan x86-pohjaiset prosessorit palvelinten moottoreina, mutta pitkältä takamatkalta ne lähtevät. TrendForce-tutkimuslaitoksen mukaan peräti 96 prosenttia kaikista palvelinkoneiden prosessoreista on x86-arkkitehtuuria.

Piilaaksolainen Silego tunnetaan yrityksenä, joka on kehittänyt aivan uuden piirikategorian: ohjelmoitavat sekasignaalipiirit, lyhemmin CMIC. Vuosien varrella yhtiö on puhunut enemmän tai vähemmän avoimesti pörssiin listautumisesta, mutta sitä ei koskaan tapahdu.

Myös puettaviin laitteisiin halutaan näyttävä käyttöliittymä animaatioineen, mutta voiko sellaisen toteuttaa pienellä akulla varustetussa laitteessa? Toshiba Electronics Europen uudella TZ1200-prosessorilla se onnistuu.

FPGA-valmistaja Xilinx on ryhtynyt toimittamaan asiakkailleen ensimmäisiä näytteitä Zynq-järjestelmäpiireistä, joille on integroitu RF-signaaliketju esimerkiksi 5G-tukiasemien piirejä varten. Tekniikan avulla 5G-tukiaseman, kaapelimodeemin tai tutkasovelluksen signaalinkäsittely saadaan toteutettua merkittävästi aiempaa pienemmässä koossa ja alhaisemmalla tehonkulutuksella.

Entä jos älypuhelimesi sovellusprosessori toimisikin avoimella linuxilla nyt käytännössä pakollisen ARM-käskykannan sjiaan? Tulevaisuudessa tämä voi olla mahdollista. RISC-V-pioneereihin kuuluva SiFive on ryhtynyt lisensoimaan ensimmäistä prosessori-IP:tä, jolla voidaan ajaa linuxia.

MEMS-komponentti lienee useimmille jo tuttu, eli mikrosähkömekaaninen järjestelmä. Siis niitä komponentteja, joita vaikkapa entinen VTI kehittää Kehä III:n varrella Muratan nimen alla. Mutta mikä ihme on MOMS? Belgialaisessa mikroelektroniikan tutkimuskeskus IMECissä on kehitetty painetta mittaava MOMS-anturi.

Rochesterin yliopiston tutkijat ovat tehneet ”mahdottomasta mahdollisen", sanoo professori Xi-Cheng Zhang. – Terahertsiaaltojen generoiminen vedestä on perustavanlaatuinen läpimurto, koska vesi on niin tärkeä osa ihmiskehossa ja maapallolla.