Sähköstaattinen varaus voisi olla tehokas keino ohjata atomisen ohuita elektronisia muistirakenteita tai energiatehokasta kytkintä. Berkeley Labin tutkijat ovat löytäneet keinon muuttaa vastavuoroisesti 2D-materiaalin atomirakennetta injektoimalla sitä elektroneilla. Prosessi käyttää paljon vähemmän energiaa kuin nykyiset menetelmät materiaalirakenteen konfiguraation muuttamiseksi.
- Osoitimme ensimmäistä kertaa, että on mahdollista injektoida elektroneja toteuttaakseen rakenteellisia faasimuutoksia materiaaleissa. Saavutettu rakenteellinen faasimuutos 2D:llä ei ole merkittävä pelkästään fysiikassa vaan se avaa myös uuden oven elektronisille muisteille ja pienitehoiselle kytkennälle seuraavan sukupolven ultra-ohuille rakenteille, kertoi tutkimuksesta vastannut Berkeleyn professori Xiang Zhang.
Aiemmin TMD-materiaalien ohutkerrosrakenteita on muutettu kemiallisesti tai termisesti. Elektronistakin muutosta on teoretisoitu mutta nyt sellainen pystyttiin osoittamaan kokeellisesti.
Tutkijat käyttivät työssään molybdeeniditelluuria (MoTe2), joka elektrodeineen pinnoitettiin ionisella nesteellä (DEME-TFSI), jolla on erittäin suuri kapasitanssi eli kyky varastoida sähkövarauksia. Ionisen neste mahdollisti tutkijoiden injektoida puolijohdetta elektronitiheydellä, joka on 1-2 kertaluokkaa korkeampi kuin mitä voitaisiin saavuttaa 3D-irtoaineissa.
Elektronien injektointi muutti molybdeeniditelluurin atomien järjestelystä kuusikulmaisesta monokliiniseen muotoon. Kun elektronit vedettiin takaisin, kiderakenne palautui alkuperäiseen muotoon osoittaen, että faasimuutos on palautuva. Näillä kahdella atomijärjestelyllä on hyvin erilaiset symmetriat
Tutkijoiden mukaan tällaisella ohutrakenteella voi olla kaksoisfunktio, joka palvelee samanaikaisesti optisia tai sähköisiä transistoreita ja siten laajentaa elektroniikan toimintoja.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 17.10.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
