Englantilainen Sheffieldissä päämajaansa pitävä Phlux on esitellyt ensimmäiset uuteen kohinattomaan teknologiaan perustuvat APD-tyyppiset infrapuna-anturinsa. Aura-perheen anturit ovat 12 kertaa perinteisiä herkempiä. Tämän ansiosta esimerkiksi valotutka eli lidar voi nähdä 50 prosenttia pidemmällle.
Aura-anturiperhe koostuu 1550 nanometrin siruista. Ne perustuvat Phluxin itse kehittämään kohinattomaan Noiseless InGaAs APD -teknologiaan. Tämän seurauksena LiDAR-, laseretäisyysmittareiden ja optisten kuitujen testauslaitteiden toiminta-aluetta voidaan laajentaa jopa 50 % Phlux-antureilla, jotka korvaavat olemassa olevia pintaliitettäviä tai TO-pakattuja komponentteja.
Uusissa suunnitteluissa Aura-anturit mahdollistavat 12 suuremman lidar-kuvaresoluution tietyllä laserteholla. Samalla valotutkan koko saadaan puristettua jopa 30 prosenttia pienemmäksi jopa 40 prosenttia pienemmillä järjestelmäkustannuksilla. Myös lämmönhallinta on yksinkertaistettu, koska Aura APD:t toimivat jopa +85 °C:ssa ilman suorituskyvyn heikkenemistä.
Autojen ADAS-järjestelmien lidareissa ollaan siirtymässä perinteisistä 950 nanometrin lasereista 1550 nanometriin, joka ei muodosta mitään vaaraa ihmissilmälle. LIdarien lisäksi Aura-antureille löytyy käyttöä tietoliikenteessä, laseretäisyysmittareissa, kuvantamisessa, spektroskopiassa, kaasuntunnistimessa ja optisten kuitujen testauslaitteissa, erityisesti optisissa aika-alueen heijastusmittareissa.
Phlux loi Noiseless InGaAs APD -teknologiansa lisäämällä antimoniseoksen yhdistepuolijohteiden valmistusprosessiin. Tuloksena olevia antureita voidaan käyttää jopa 120 APD-vahvistuksella, mikä mahdollistaa kytketyn trans-impedanssivahvistimen (TIA) kohinatason yläpuolella olevien pienimpienkin signaalien vahvistamisen. Aura APD:n lisäetu on niiden nopea ylikuormituksen palautuminen, mikä tarkoittaa, että heikommat toissijaiset pulssit, jotka seuraavat tarkasti suurta pulssia, voidaan havaita.
Lisätiedot ja anturien speksit täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
