Toisen sukupolven natriumioniakun merkittävin ominaisuus on sen kyky toimia normaalisti äärimmäisen alhaisissa lämpötiloissa, jopa -40°C asteessa. Natriumakkujen massatuotannon odotetaan kuitenkin alkavan vasta vuonna 2027.
Akku tarjoaa aiempaa paremman turvallisuussuorituskyvyn, paremman kylmänkestävyyden ja kilpailukykyisen energiatiheyden. CATL tavoittelee yli 200 Wh/kg energiatiheyttä, mikä tekisi siitä merkittävän parannuksen ensimmäisen sukupolven natriumakkuihin verrattuna.
Natriumioniakkujen toiminta perustuu samanlaiseen periaatteeseen kuin litiumioniakkujen, joissa ionit liikkuvat positiivisen ja negatiivisen elektrodin välillä varaten ja purkaen energiaa. Natriumakkuihin liittyy kuitenkin useita etuja litiumakkuihin verrattuna. Esimerkiksi natriumakut ovat erinomainen vaihtoehto kylmille alueille, joissa litiumakut menettävät tehokkuuttaan.
Lisäksi natriumakut ovat vakaampia ja vähemmän alttiita ylikuumenemiselle tai syttymiselle. Ja tietenkin natriumia on saatavilla runsaammin ja edullisemmin kuin litiumia, mikä tekee natriumakuista pitkällä aikavälillä potentiaalisesti halvempia valmistaa.
Vaikka natriumioniakkujen valmistuskustannukset ovat tällä hetkellä korkeammat kuin litiumakkujen, tämä johtuu pääasiassa tuotannon pienemmästä mittakaavasta. CATL uskoo, että laajamittainen tuotanto ja teknologian kehitys voivat laskea kustannuksia merkittävästi tulevina vuosina. Esimerkiksi kiinalainen BYD on ennustanut, että natriumakun materiaalikustannukset voivat laskea alle 70 prosenttiin litiumrautafosfaattiakun kustannuksista pitkällä aikavälillä.
CATL esitteli ensimmäisen sukupolven natriumakun jo vuonna 2021, ja se sai laajaa huomiota korkean energiatiheytensä, nopean latauskykynsä ja lämpöstabiilisuutensa ansiosta. Toisen sukupolven natriumakkujen odotetaan korvaavan jopa 20–30 prosenttia litiumrautafosfaattiakuista erityisesti pienissä ja lyhyen kantaman ajoneuvoissa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
