Korealainen LG Electronics lanseerasi tällä viikolla uuden älypuhelinten näytön, jota se kutsuu markkinoiden ensimmäiseksi Quad HD -näytöksi. 5,5-tuumainen ruutu on huomiota herättävä, mutta analyytikoiden mukaan voi olla, että resoluution kasvattaminen on viety jo liian pitkälle.
Näytön speksit ovat valtavia. 2560 x 1440 pistettä. 538 pistettä tuumalla. Esimerkiksi Applen kuuluisa retina-näyttö näyttää LG:n ruutuun verrattuna tuhruiselta VGA-monitorilta.
Esimerkiksi iSuppli-tutkimuslaitoksen analyytikoiden mukaan LG:llä on tarve esittää supertarkkoja tuotteita, koska sen pitää jollakin tavalla erottautua markkinoilla. Selvästi korealaisvalmistaja hakee itselleen imagoa superruutujen käyttäjänä. Hieman samaa hakee Nokia omilla kameraratkaisuillaan.
Mutta on näin tarkasta näytöstä todellista hyötyä? Ainakin hieman kyseenalaista se on. Esimerkiksi sovellukset täytyy käytännössä sovittaa uuteen tarkkuuteen, muuten niiden käyttökokemus kärsii merkittävästi.
Ongelmia tuottaa myös uusien näyttöjen tehonkulutus. Laitteiden pitää palaa kirkkaina ja niiden grafiikan pyörittäminen vaatii suurta laskentatehoa. Näyttö on kuitenkin ollut jo nyt yksi älypuhelimen eniten virtaa kuluttavista komponenteista.
Analyytikoiden mukaan uusi phablet-tuoteluokka on vasta alkua supertarkoille ruuduille. Pian niitä nähdään myös tableteissa. Uudet resoluutiot vaativat myös aiempaa enemmän esimerkiksi Youtube-videoilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
