Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Jokainen tuntee ilmailun ja avaruustutkimuksen sekä tietoliikenteen lautasantennit. Niitä suunnataan tyypillisesti kohteeseensa moottoreiden avulla. Analog Devices on esitellyt uuden antennipiirin, jolla voidaan suunnitella sähköisesti ohjattava antennimatriisi. Kyse on periaatteessa plug-and-play -ratkaisu suuntaavan tutka-antennin toteutukseen.
Riihimäkeläinen IoT-yhtiö Small Data Garden on lanseerannut ensimmäiset IOTSU-tuotteensa, jotka toimivat Connected Finlandin operoimassa Sigfox-verkossa. Tuotteet perustuvat yleiskäyttöiseen alustaan, jonka pohjalta voidaan tarjota laaja joukko erilaisia sovelluksia.
Washingtonin yliopistossa on kehitetty maailman ensimmäinen nanokokoinen robotti, joka osaa lentää. RoboFly-hyönteinen on ensimmäistä kertaa noussut ilmaan omien siipiensä voimalla.
Kanadalaisen Waterloon yliopiston kemistit ovat löytäneet paljon nopeamman ja tehokkaamman tavan tallentaa ja käsitellä informaatiota laajentamalla rajoja siinä, kuinka sähkön kulkua voidaan käyttää ja hallia. Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa kemistit havaitsivat, että valo voi indusoida magnetisoitumista tietyissä puolijohteissa.
Japanilainen Taiyo Yuden on esitellyt keraamisen kondensaattorin, joka ensimmäisenä maailmassa yltää 1000 mikrofaradin kapasitanssiin. Konkka on tarkoitettu esimerkiksi tukiasemiin ja palvelimiin, joissa se yksinkertaistaa teholähteiden suunnittelua.
Mikropiirien kysynnän jatkuva kasvu on johtanut siihen, että piikiekkojen toimitusmäärissä on tehty uusi ennätys. Puolijohdealan SEMI-järjestön mukaan tammi-maaliskuussa myytiin piikiekkoja 3084 miljoonan neliötuuman verran.
Nokian kampuksella Espoon Kilossa nähdään tänään, mikä on television tulevaisuus. 5G-broadcast-tekniikkaa demoavat yhdessä Qualcomm, Nokia, MTV, Elisa, ENENSYS Technologies, Bittium ja Yle.
Mobiiliverkot ovat kokemassa isoa mullistusta muutenkin kuin siirryttäessä 4G-verkoista 5G-tekniikkaan. Ehkä merkittävin linkin spektritehokkuutta parantava tekniikka on ns. massiivinen MIMO, jossa suuntaavilla antenneilla saadaan päätelaitteeseen usean signaalin yhdistävä linkki.
Elisa päästää startupit kiinni omaan dataansa ja haastaa yritykset kehittämään datan perusteella uusia tekoälysovelluksia. Elisa AI Co-Creation Challengen voittaja valitaan pitchauskisassa Slushissa ja parhaalle luvassa on 50 000 euron palkkio.
Suomessakin kännykkäoperaattorit puhuvat jo vilkkaasti uusista NB-IoT-palveluista, joita varten he päivittävät verkkojaan. Tutkimuslaitos Berg Insight lupaa tekniikalle hyvää kasvua, mutta toisaalta laitetoimitukset lähtevät liikkeelle hyvin pienistä määristä.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.
