NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Tämä uutinen voi kuulostaa futuristiselta, mutta pian voi olla mahdollista valmistaa nuppineulan päähän sopiva tietokone. Tämä perustuu New Hampshiren yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa on kehitetty nanomittaluokan magneettista tallennustekniikkaa.
Tulevaisuudessa ajoneuvot keskustelevat keskenään ja varoittavat toisiaan sekä onnettomuuksista että potentiaalisista törmäyksistä. Nokia on testannut japanilaisen KDDI:n kanssa LTE-broadcast-tekniikan käyttöä ajoneuvojen välisissä VX2-yhteyksissä.
Oraclen nykyään omistama Java-kieli juuttui pitkään 8-sukupolveensa. 9-versio saatiin viime syksynä, jolloin Oracle ilmoitti siirtyvänsä uusien versioiden julkistuksessa puolivuotissykliin. Ensimmäinen uudessa aikataulussa esitelty Java-versio oli vastikään päivänvalon nähnyt Java 10.
Tiobe-indeksi rankkaa eri ohjelmointikielet suosituimmuusjärjestykseen hakukonehakujen perusteella. Huhtikuun listauksessa ei ole isoja muutoksia, sillä Java, C ja C++ jatkavat suosituimpina kielinä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on onnistunut 3D-tulostamaan älykkään akselin. Uutta on erityisesti koko prosessin hallintaketju eli 3D-tulostus, anturiteknologia, langaton datansiirto ja kunnonvalvonta samassa kokonaisuudessa. Uudet valmistusmenetelmät mahdollistavat yrityksille uudet liiketoimintamallit ja kilpailuedun kohti tekoälyä, VTT kehuu.
Fotoniikka ja CMOS-valmistus ovat löytämässä yhteisiä säveliä ja siten tehostavat elektroniikkaa. MIT:stä irrotettu Ayar Labs on kehittänyt siruja, jotka siirtävät dataa valon avulla mutta prosessoivat laskentaa elektronisesti. Uudenlainen rakenne yhdistää nopean ja tehokkaan optisen tiedonsiirron perinteisen tietokonepiirin laskentaprosessiin.
ETN järjesti eilen sulautettuun tekniikkaan keskittyvän Embedded Conference Finlandin toisen kerran. Tapahtumaan tuli mukaan aiempaa enemmän yrityksiä ja ohjelma kiinnosti hieman yli 200 kävijää.
VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto pohti eilen Embedded Conference Finland -tapahtuman avainpuheenvuorossaan, onko Suomi valmis tekoälyyn. Esitelmänsä lopuksi Ailisto päätyi vastaamaan kyllä, pienin varauksin.
Litiumioniakku on tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen voimanlehteiden valtavirta. Belgialaisessa IMEC-tutkimuskeskuksessa on kuitenkin kehitetty tekniikka, jolla akut saadaan latautumaan nopeammin ja niiden tehotiheys kasvaa samalla merkittävästi.
ETN järjesti eilen sulautettuun tekniikkaan keskittyvän Embedded Conference Finlandin Helsingissä. Yksi tapahtuman pääpuhujista oli Etteplanin teknologiajohtaja Jaakko Ala-Paavola, jonka aiheena oli IoT-tietoturva. Hän itse toivoisi, ettei aiheesta enää tarvitsisi puhua. – Selvästikään asiat eivät ole vielä kunnossa, sillä uutisia tietoturvamurroista tulee koko ajan
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
