NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Suomessa myydään tänä vuonna noin 1,8 miljoonaa älypuhelinta, joista miljoona kuuluu alle 500 euron hintaluokkaan. Samsung on nyt julkistanut uuden A-sarjan, jollaisia on jo aktiivisina suomalaisoperaattorin verkoissa puolitoista miljoonaa kappaletta. Volyymeissä mitattuna A-sarja on Samsungin tärkein tuoteperhe.
Nykyisten GPS-järjestelmien tarkkuus on vain muutamia metrejä, mutta uusi teknologia voi viedä paikannuksen tarkkuuden senttimetriluokkaan. Purdue Universityn ja Chalmersin teknillisen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet sirupohjaisen aaltokampatekniikan, joka voi mullistaa navigoinnin, autonomiset ajoneuvot ja tarkat mittausjärjestelmät.
Sulautettujen järjestelmien kehittäjät kohtaavat haasteen yhdistää pienikokoisuus, energiatehokkuus ja korkea suorituskyky. Nykyaikaiset sovellukset vaativat yhä kehittyneempiä grafiikka- ja liitäntäratkaisuja, ja kehitystyön nopeuttamiseksi Microchip Technology on esitellyt uuden SAMA7D65-mikroprosessoriperheen.
Infineon Technologies AG on esitellyt maailman ensimmäisen robotti-imureihin integroitavan 5-akselisen robottikäden, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman siivouksen ja esteiden väistämisen. Uuden teknologian ansiosta robotti-imurit voivat siirtää suurempia roskia ja esteitä pois tieltään, mahdollistaen aiemmin saavuttamattomien alueiden puhdistamisen.
Litiumioniakkujen kehitys on saanut uuden suunnan, kun tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan huokoisesta tinasta elektrodin, joka voi pidentää akkujen kestoikää ja parantaa niiden suorituskykyä. Saksalaisen Helmholtz-Zentrum Berlin (HZB) -tutkimuslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet innovatiivisen tinavaahtoelektrodin, joka voi ratkaista perinteisten metallielektrodien kestävyysongelmat.
Älykotien ja IoT-laitteiden kehitys otti harppauksen eteenpäin, kun Silicon Labs julkisti uuden MG26-järjestelmäpiirinsä. Se on markkinoiden ensimmäinen Matter-yhteensopiva piiri, joka integroi edistyneen tekoäly- ja koneoppimiskiihdytyksen. Uutuus mahdollistaa älykkäämpien ja energiatehokkaampien IoT-laitteiden kehittämisen ilman pilvipalveluihin tukeutumista.
Samsung on esitellyt uuden 9100 PRO -SSD-asemansa, joka tuo merkittäviä suorituskykyparannuksia kuluttajamarkkinoille. PCIe 5.0 -tuen ansiosta 9100 PRO tarjoaa jopa kaksinkertaisen kaistan edelliseen sukupolveen verrattuna, mikä parantaa huomattavasti tiedonsiirtonopeuksia ja moniajo-ominaisuuksia.
Amazon Web Services eli AWS on julkistanut ensimmäisen oman kvanttilaskentapiirinsä. AWS:n Kalifornian teknillisessä instituutissa (Caltech) kehitetty Ocelot-siru on merkittävä askel kohti skaalautuvia ja vikasietoisia kvanttitietokoneita. Ocelot on suunniteltu erityisesti kvanttivirheenkorjauksen tehostamiseen, minkä ansiosta kvanttilaskennan kustannuksia voidaan pienentää jopa 90 % perinteisiin menetelmiin verrattuna.
STMicroelectronics on julkistanut uuden DCP3601-buck-muuntimen, joka yhdistää pienen koon, korkean hyötysuhteen ja yksinkertaisen rakenteen. Vain kuusi ulkoista komponenttia vaativa DCP3601 mahdollistaa kustannustehokkaiden ja kompaktien piirisuunnittelujen toteuttamisen.
Mobiilialan suurmessut Mobile World Congress (MWC) käynnistyvät Barcelonassa sunnuntaina, ja yksi tapahtuman kuumimmista trendeistä on satelliittiyhteyksien tuominen mobiililaitteisiin. Yksi teknologian edelläkävijöistä, Nordic Semiconductor, esittelee messuilla nRF9151-piirisarjaansa, joka mahdollistaa matalalla kiertoradalla toimivat NTN-satelliittiyhteydet (Non-Terrestrial Network.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.