NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Renesas on julkaissut uuden USB-C-virtaratkaisun, joka lupaa tehokkaampia ja pienempiä latureita. RAA489300- ja RAA489301-ohjaimet, jotka perustuvat kolmitasoiseen hakkuriteknologiaan. Niiden avulla voidaan rakentaa monipuolisia USB-C-latureita, akkuasemia ja muita laitteita, joissa vaaditaan korkeaa hyötysuhdetta ja kompaktia kokoa.
Saksalainen mittaus- & testaustalo Rohde & Schwarz laajentaa BBA300-vahvistinperhettään uusilla malleilla, jotka yltävät aina 18 gigahertsin taajuuksiin asti. Uudet vahvistimet (BBA300-F 6-13 GHz alueelle ja BBA300-FG 6-18 GHz) tarjoavat teholuokkia 30 watista aina 300 wattiin.
Kyberturvayhtiö Check Point Research on paljastanut uudenlaisen tietojenkalastelukampanjan, joka on poikkeuksellisen ovela ja kärsivällinen. Kampanjaa kutsutaan nimellä ZipLine, ja se kohdistuu erityisesti yhdysvaltalaisiin teollisuusyrityksiin, mutta toimintamalli on sellainen, että se voisi helposti ulottua myös muualle.
Panasonic Industry on aloittanut PAN B611-1 -Bluetooth-moduulin massatuotannon. Kyseessä on alan ensimmäisiä tarjolla olevia Bluetooth 6.0 -laitteita, joilla on selvästi potentiaalia muuttaa älykotien toimintaa.
Tutkimusyhtiö TrendForce arvioi, että tekoälyyn keskittyvien datakeskusten nestejäähdytysratkaisujen käyttö kasvaa vauhdilla. Vuonna 2024 vain 14 prosenttia palvelimista hyödynsi nestejäähdytystä, mutta ensi vuonna osuus nousee jo 33 prosenttiin – ja muutamassa vuodessa nestejäähdytettyjen palvelimien odotetaan ohittavan ilmanjäähdytykseen perustuvat ratkaisut.
Pii on ollut modernin elektroniikan peruskivi jo yli puoli vuosisataa, mutta sen rajat alkavat tulla vastaan. Nyt Tokion yliopiston tutkijat ovat esitelleet transistorin, joka voi mullistaa alan ja mahdollisesti korvata piin tulevaisuuden siruissa.
Renesas Electronics on julkaissut uuden RA4C1-mikro-ohjainten perheen, joka perustuu 80 MHz:n Arm Cortex-M33 -prosessoriin. Ohjaimet on suunniteltu erityisesti akkukäyttöisiin laitteisiin, kuten älykkäisiin mittareihin ja teollisuuden IoT-laitteisiin, jotka vaativat äärimmäisen matalaa virrankulutusta ja korkeaa tietoturvaa.
Dell’Oro Groupin tuoreen raportin mukaan radioverkkojen markkinatilanne on vakiintunut vuosineljänneksen aikana. Kahden jyrkän laskuvuoden jälkeen RAN-kokonaismarkkina liikevaihto – mukaan lukien tukiasema-, radiolaitteisto- ja ohjelmistot, pois lukien palvelut – kasvoi kolmannen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan vuoden 2025 toisella neljänneksellä.
Nvidia on esitellyt Blackwell Ultra -grafiikkaprosessorin, jota yhtiö kutsuu perustaksi niin sanotuille tekoälytehtaille eli seuraavan sukupolven datakeskuksille, joissa ajetaan valtavia kielimalleja ja multimodaalisia tekoälypalveluja reaaliajassa. Ultraa esittelee kuvassa yhtiön toimitusjohtaja Jensen Huang.
Eilen tuli kuluneeksi 34 vuotta siitä, kun nuori tietojenkäsittelytieteen opiskelija Linus Torvalds julkaisi viestinsä comp.os.minix -uutisryhmään. Hän ilmoitti työstävänsä uutta käyttöjärjestelmää, joka hänen omien sanojensa mukaan oli “vain harrastus, ei mitään suurta ja ammattimaista GNU:n tapaista”. Historia osoitti, että tämä oli yksi aikamme ironisimmista vähättelyistä.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
