ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
2025  # megabox i st f wallpaper

IN FOCUS

Suomalaisyritykset suuntaavat Latviaan

Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

ETNdigi - OPPO december
TMSNet  advertisement
ETNdigi
2025  # megabox i st f wallpaper
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Kuinka pysyä jatkuvasti kaistaviivojen sisäpuolella?

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 29.11.2019
  • Devices
  • Embedded

Tämän päivän edistyneimmät yksikaistaiset GNSS-vastaanottimet täyttävät V2X- ja ADAS-järjestelmien ja autonomisen ajamisen tarkkuusvaatimukset ihanteellisissa oloissa taivasalla. Jotta ne voisivat palvella tarkoitustaan aina ja kaiken aikaa, vastaanottimien täytyy ylittää puutteensa kaupunkioloissa ja muissa haastavissa ympäristöissä. Tämä artikkeli esittää, miten tähän päästään monitaajuisilla RTK-lokipaikannusjärjestelmillä, jotka käyttävät GNSS-korjauspalveluja dynaamisessa ajoneuvossa.

 

Artikkelin on kirjoittanut u-bloxin tuotepäällikkö Alex Ngi. Hän vastaa ns. lokipaikannuksen (Dead Reckoning) tuotestrategiasta.

Satelliittipohjainen paikannus on ainutlaatuinen mahdollistaja V2X- ja ADAS-sovelluksille mukaan lukien autonomiset ajoneuvot. Se on ainoa tekniikka, joka pystyy määrittelemään auton absoluuttisen sijainnin reaaliajassa. Se toimii itsenäisesti suhteessa karttoihin, kameroihin ja maamerkkeihin. Ja koska sen toiminta on täysin erillään muista itseajavissa autoissa käytettävissä aistintekniikoista (kuten LiDAR, kamerat ja ultraääni), se muodostaa perustan monianturiverkolle, jota mikä muu teknologia ei tuo.

Tällä hetkellä GNSS-vastaanotintekniikka on korjaamassa omia luontaisia rajoituksiaan yksi kerrallaan. Tarkkuus paranee muutamiin kymmeniin senttimetreihin ja tarkka paikkatieto saadaan signaalin katkeamisen jälkeen sekunneissa. Vastaanottimien latenssi eli viive mittauksen ja paikkatiedon raportoinnin välillä on noin 10 millisekuntia. Paikkatietoa voidaan päivittää selvästi nopeammin kun 10 hertsin taajuudella. Lisäksi teknologisilla parannuksilla paikannus yltää syvälle kaupunkien keskustoihin, monikerroksisten risteysten alle ja muihin hankaliin paikkoihin.

Lyhyesti sanottuna GNSS-tekniikka on vihdoin teknologisesti kypsä V2X- ja ADAS-sovellusten aikakaudelle.

Kaikki kehitys ei ole kuitenkaan tapahtunut GNSS-vastaanottimessa. Mooren laki kutisti tarvittavan laitteiston pieneksi piiriksi, joka sopi kannettavien vähävirtaisten laitteiden massatuotantoon. Kaikkialla käytössä oleva internet-yhteys mahdollisti GNSS-korjauspalvelut, jotka minimoivat ilmakehän vaikutukset GNSS-tarkkuuteen, mikä on tärkein paikannusvirheiden lähde. Lisäksi kansalliset ja kansainväliset investoinnit avaruussektorille toivat käyttöömme uusia satelliittiverkkoja, jotka on suunniteltu innovatiivisia sovelluksia varten. Nämä tuovat lisäsatelliittien hyödyn vastaanottimiin.

Nämä edistysaskeleet tuovat teillemme ajoneuvoja, joissa on uusimman sukupolven monitaajuisia, useaa satelliittisignaalia vastaanottavia GNSS-laitteita, jotka pystyvät yltämään alle metrin tarkkuuteen, ja jopa muutamien kymmenien senttimetrien tarkkuuta sovelluksen vaatimuksista riippuen.

Kyse ei kuitenkaan ole vain parantuneesta paikannustarkkuudesta. Alhainen latenssi on toinen kriittinen vaatimus uusissa nousevissa sovelluksissa, kuten V2X-yhteyksissä (vehicle-to-everything). V2X:ssä ajoneuvot keskustelevat toistensa ja tienvarren infran kanssa käyttäen langattomia viestejä, välittäen varoituksia ja informaatiota esimerkiksi risteysliikenteestä, neuvottelemalla etuajo-oikeuksista ohittaessa ja kaistaa vaihtaessa.

Kuva 1: Latenssin vaikutus V2X-käytössä.

Parhaimmillaankin pitkät latenssit voivat olla riesa, joka johtaa tarpeettomaan jarrutteluun ja kiihdyttelyyn, heikentää rekkajonojen ajotehokkuutta ja tekee matkustamisesta epämukavaa. Pahimmillaan ne voivat olla hengenvaarallisia, erityisesti moottoriteillä, jossa auto kulkee auton pituisen matkan sekunnin kymmenesosassa. ETSI:n (European Telecommunications Standards Institute) V2X-standardi määrää, että useimmissa tapauksissa järjestelmätason latenssi on alle 100 millisekuntia.

Taulukko 1: Taulukko kokoaa yhteen autoilun erilaisten sovellusten vaatimukset. Huomaa, että kaikki sovellukset vaativat lokipaikannustekniikkaa. CEP50-arvo vastaa ympyrän sädettä, joka kattaa 50 prosenttia kaikista paikkamittauksista.

Edistynyt anturifuusio – nopea paikkatieto

Jotta ADAS-, V2X- ja lopulta robottiautosovellukset olivat toteutettavissa, GNSS-vastaanottimien täytyy tuottaa luotettavasti kaistan tarkka paikkatieto myös haastavissa olosuhteissa. Kun satelliittisignaalit eivät kuulu, vastaanottimen täytyy palauttaa tarkka sijaintiratkaisu sekunneissa. Tämä onnistuu yhdistämällä joukko täydentäviä elementtejä, jotka voidaan toteuttaa yhdellä anturifuusiosuotimella. Tämä on esitetty alla.

Kuva 2. Yksisiruinen anturifuusiosuodin tarkkaan paikannukseen.

Monijärjestelmä-, monitaajuus-vastaanotin: Globaalien satelliittijärjestelmien määrän kasva yhdestä (GPS) neljään (GPS, GLONASS, Beidou, Galileo) tarkoittaa, että vastaanottimet ”näkevät” enemmän satelliitteja mistä tahansa paikasta. Tämä enemmän kuin korvaa tarpeen lisätä vastaanottimien määrää, jotta niiden sijainti saataisiin määritettyä varmasti ja yksiselitteisesti: yhden verkon alueella neljä, kolmen ollessa käytettävissä seitsemän satelliittia (jotta voidaan laskea verkkojen väliset aikaerot, koska niillä on toisistaan eroavat aikareferenssit).

Lisäsatelliittien lisäksi monitaajuusvastaanottimet voivat yhdistää signaaleja eri taajuuksilla, joilla kaikilla on omat sovelluskohtaiset etunsa. Esimerkiksi kahden eri taajuudella tulevan signaalin prosessointi samanaikaisesti poistaa jopa 99,9 prosentin ilmakehän aiheuttamasta virheestä. Toinen tekniikka, jota kutsutaan geometria-vapaaksi yhdistämiseksi (geometry-free combination) auttaa tunnistamaan kellojaksojen vaihtelut kantoaallon vaiheessa. Nämä tekniikat ovat mahdollisia vain monitaajuusvastaanottimissa.

Integroidut RTK-algoritmit (Real Time Kinetic):

Kun standardit GNSS-vastaanottimet seuraavat ainakin neljän GNSS-satelliitin signaalin koodivaihetta, suurtarkkuuksiset vastaanottimet seuraavat korkeataajuisia signaaleja. Ratkaistakseen kantoaallon vaiheen epäselvyydet nämä vastaanottimet käyttävät RTK-algoritmeja, jotka joissakin tapauksissa on integroitu vastaanotinmoduuliin. RTK-algoritmit hyödyntävät laajasti langattoman yhteyden kautta tullutta korjausdataa. Autopaikannukseen sopivat ihanteellisesti matkapuhelinverkossa ja L-kaistalla tapahtuva tietoliikenne. Sen lisäksi, että L-alueen vastaanottimessa voidaan säästää datanlähetyskustannuksissa, ne voivat vastaanottaa RTK-korjausdatan satelliitin kautta jopa maaseudulla, missä matkapuhelinyhteydet ovat huonot tai eivät ollenkaan käytettävissä.

Broadcast-tyyppiset GNSS-korjauspalvelut: GNSS-korjauspalveluja tarjoavat arvioivat jatkuvasti GNSS-signaalivirheitä monitoroimalla niitä tukiasemaverkosta. Esimerkiksi PPP-RTK-palvelut (precise point positioning RTK) kompensoivat satelliitin kellosignaalin, kiertoradan, signaalivirheen, globaalin ja alueellisen ilmakehän ja troposfäärin vaikutuksia. Ihannetilanteessa korjaukset olisivat päteviä laajoilla maantieteellisillä alueilla kuten koko Yhdysvaltain alueella, ja niillä olisi minimaaliset kaistavaatimukset. Siinä missä aiemmat palvelut lähettivät räätälöidyt korjaussignaalin yksittäisillä käyttäjille karkea sijaintiarvion perusteella, nykyaikaiset palveluntarjoajat ovat omaksuneet skaalattavamman lähestymistavan: ne lähettävät saman dynaamisen GNSS-virhemallin kaikille käyttäjille.

Parantuneen GNSS-vastaanottimen tarkkuuden lisäksi laadukas korjausdata lyhentää sitä aikaa, mikä vastaanottimelta kuluu päästä tarkkaan sijaintitiedon arvioon. Tämä on kriittisen tärkeää normaaleissa ajo-oloissa, joissa on yläpuolella olevia esteitä, kuten sillat, moottoritien merkinnät, puut ja sillat, jotka voivat hetkellisesti katkaista GNSS-signaalit.

Liikeanturit ja anturifuusio: Liikeantureita on lisätty GNSS-vastaanottimiin jo useiden vuosien ajan. Mahdollistamalla lokipaikannuksen (dead reckoning) ne auttavat ajoneuvoja ylittämään GNSS-paikannuksen kuilut tunneleissa, pysäköintilaitoksissa ja muissa haastavissa, mutta niin yleisissä ympäristöissä. Fuusioimalla liikeanturin yksittäisten komponenttien keräämää dataa paikannusmoduuli voi jatkaa sijaintitietoavion toimittamista myös ympäristössä, johon satelliittisignaali ei yllä.

Liikeanturit ja anturifuusio auttavat paikannusratkaisua säilyttämään informaation sijainnista ja nopeudesta, kun paikannussignaalin vastaanotto lyhytaikaisesti keskeytyy. Tämä lyhentää sitä aikaa, joka tarkan sijaintitiedon laskemiseen kuluu sen jälkeen, kun satelliittisignaalit tulevat taas käytettäviksi.

Auton anturit: Lokipaikannuksen suorituskykyä voidaan entisestään parantaa tuomalla mukaan dataa auton omista antureista kuten renkaan pyörimisanturista. Algoritmit voivat hylätä GNSS-epätarkkuuksien raportoimat sijaintimuutokset, jotka aiheutuvat signaaliesteistä, vain tietämällä, ettei rengas ole liikkunut. Nopeuslukema yhdessä renkaan pyörimisanturin kanssa on tarkempi kuin järjestelmä, joka nojaa kohinaisen kiihtyvyysanturin mittauksiin. Lisäksi anturikalibrointia, joka määrittelee jokaisella pyörähdyksellä kuljettavaa matkaa, tehdään jatkuvasti. Se pystyy ottamaan huomioon kesä- ja talvirenkaiden aiheuttamat pienet erot.

Dynaaminen malli: Ajoneuvon dynaaminen malli pienentää mittausvirheiden vaikutusta raportoituun sijaintiin. Malli olettaa, ettei ajoneuvo liu´u sivusuunnassa, hyppää pystysuunnassa tai kiihdytä millään tavalla järjettömästi. Kaikkien GNSS-mittausten pätevyys tarkistetaan ennen kuin niitä käytetään navigoinnissa.

Suorituskyvyn mittaaminen tunneleissa

Suorituskyvyn mittaaminen edellä mainitussa tunneliskenaariossa on haastavaa. Ensisijainen virheen lähde ovat anturivirheet ja näiden määrä kasvaa, kun niitä käytetään määrittämään ajoneuvon nopeus (kiihtyvyysanturit) ja asento (gyroskooppi eli kulmanopeusanturi) pääsääntöisesti satunnaisten ilmiöiden perusteella systemaattisten sijaan. Jotta näiden vaikutus voidaan kunnolla karakterisoida, täytyy ajaa ja kerätä dataa tilastollisesti riittävästä määrästä tunneleita.

Toiseksi ei ole olemassa mitään ilmeisen ”oikeaa” sijaintia, johon mittauksia verrataan. Ihanteellisessa tilanteessa käytetään toista johonkin täysin toiseen teknologiaan perustuvaa paikannustekniikkaa tunneleiden sisällä vertauskohtana, johon taivaan ”puuttuminen” ei vaikuta. Ja lopulta jopa kaikkein kalleimmat liikeantureihin perustuvat referenssijärjestelmät heittelevät jonkin verran.

Sen sijaan, että testaisimme vastaanottimia oikeita järjestelmiä vastaan oikeissa tunneleissa, me ensin loimme virtuaalisen tunnelin käyttämällä avoimen taivaan alla kerättyä dataa. Tehdäksemme näin me otimme GNSS-vastaanottimen pois päältä simuloidaksemme signaalin puuttumista, pakottaen järjestelmän navigoimaan lokipaikannusmoodissa. Tämän ansiosta pystyimme vertaamaan liikeanturiyksikön suorituskykyä todelliseen tilanteeseen. Yhdistämällä lokipaikannusratkaisun mittaukset ja huippuluokan GNSS-referenssivastaanottimen lukemat saimme tarvittavan datan, jolle pystyimme emuloimaan eripituisia tunneleita datasarjojen näytteistä. Tämä oli yksinkertainen temppu, jolla pystyimme tekemään riittävästi testiajoja kvalifioidaksemme lokipaikannuksen suorituskyvyn tilastollisesti merkittävällä tavalla.

Kuva 3. Sijaintivirhe lokipaikannuksessa.

Ylläolevasta kuvasta näkyy, että analysoimalla dataa 31 testiajon aikana generoidusta 1758 signaalin puuttumisesta pystyimme määrittelemään, että paikannusvirheemme oli noin kaksi prosenttia kuljetusta matkasta lokipaikannusmoodissa. Toisin sanoen jokaista ajettua kilometriä kohti paikannusvirhe kasvoi keskimäärin 20 metriä. Kannattaa huomata, että liikeanturiyksikön suorituskyky vaikuttaa suureksi tunnelitestin tuloksiin. Omassa testijärjestelyssämme käytimme standardi liikeanturimoduulia, jonka suorituskyky oli enemmänkin keskimääräinen kuin huippuluokkaa.

Kokeiltu ja testattu asfaltilla

Tunnelisimulaatiot olivat vain osa laitteen laajempaa testisarjaa. Validoidaksemme, että esitellyt teknologiat – eli monitaajuinen, useaa satelliittiverkkoa kuuntelevan GNSS-vastaanotin, johon on sisäänrakennettu RTK-algoritmit, GNSS-korjausdatan jako broadcast-menetelmällä, liikeanturiyksikkö lokipaikannukseen, ulkoinen pyörän pyörimisanturi ja dynaaminen ajoneuvomalli – tuottavat luotettavasti kaistatarkan paikannuksen, testasimme yhdistelmää myös eritasoisissa monimutkaisissa skenaarioissa. GNSS- ja liikeanturivirheiden satunnaisuuden vuoksi yksittäiset testiajot voivat poiketa alla esitetyistä tuloksista sekä ylös- että alaspäin.

Erässä testiajossa maantiellä, pääosin avoimen taivaan alla – yksi vähiten haastavista testitapauksistamme – pystyimme vahvistamaan, että ratkaisumme tuottaa 100 prosentin käytettävyyden ja tuottaa paikkatiedon 50 prosenttia ajasta 5,8 sentin tarkkuudella. Nopeusmittaus oli tarkkuudeltaan 0,02 km/h päässä oikeasta nopeudesta 68 prosenttia ajasta.

Testimme aikana huomasimme, että RTK-fix- (signaalivaiheen virheet korjattu) ja RTK-float-tiedon (signaalivaiheen virheet korjaamatta) sekä lokipaikannuksen tarkkuus heitteli (82 prosentista 14,8 prosenttiin ja lokipaikannuksen 3,1 prosenttiin). Ylipäätään kävi ilmi, että ratkaisun tarkkuus parani kymmenkertaisesti olemassa oleviin yksitaajuisiin vastaanotintekniikoiden verrattuna. Täytyy kuitenkin huomata, että RTK-fix- ja RTK-float-arvojen absoluuttinen vertailu voi olla harhaanjohtavaa. Tietyssä vastanottimessa se voi ilmaista hyvin erilaisten testiratojen suhteellisen vaikeuden, kun arvioidaan saavutettua tarkkuutta. Jos verrataan kahta eri vastaanotinta, se on vähemmän käyttökelpoinen lukema.

Testitulokset avoimen taivaan alla maantiellä ja tyypillisessä kaupunkiympäristössä Pariisissa osoittivat erinomaisen suorituskyvyn parantumisen verrattuna yksitaajuiseen, ilman RTL-korjausta tehtyyn mittaukseen. Huonoimmassa kaupunkikanjoniskenaariossa (urban canyon), jota testattiin Pariisin La Défensessa, suorituskyky ylitti edelleen V2X-sovellusten vaatimukset. Vaikka GNSS-vastaanotin ei pystynyt täysin ratkaisemaan signaalivaiheen kokonaislukuvirhettä, CEP68-arvo1 (ks. viite) oli noin 1,1 metriä. Sovelluksen tarkkuus oli vähintään 1,7 metriä 95 prosenttia ajasta. Tämä osoittaa selvästi, miten teknologia voi parantaa paikannuksen suorituskykyä haastavimmissa kaupunkiolosuhteissa.

Lopulta testasimme ratkaisumme suorituskykyä kahden kilometrin mittaisessa tunnelissa Ruotsin Göteborgissa, jossa se toimi paremmin kuin laajoissa simulaatioissamme. Poikkeama oli 50 prosenttia odottamaamme pienempi. Lisäksi paluu kaistatason tarkkuuteen vei vain kaksi sekuntia. Tämä perustui monen tekijän yhdistelmään: monitaajuusvastaanottimet, GNSS-korjauspalvelut ja suhteellisen tarkka arvio sijainnista lokipaikannuksen perusteella. Selvästikään kaistantarkkaa paikannusta ei voida säilyttää pitkässä tunnelissa. Niissä pitkälle automatisoidut ja jopa autonomiset ajoneuvot voivat paikata tarkkuuden puutetta käyttämällä täydentäviä paikannustekniikoita.

Taulukko 2. Avoin taivas: moottoritieajoa Bourgognessa, Kaupunkiajo Pariisin kaupunginosissa 12-16, ”kaupunkikanjoni”: La Défensen alue Pariisissa.

Ilmiselvä lisäarvo auton GNSS-paikannukselle

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että paikannusratkaisut, joissa yhdistetään monitaajuinen useaa satelliittijärjestelmää kuuntelevat GNSS-vastaanottimet, joihin on sisäänrakennettu RTL-algoritmit, broadcast-tyyppinen GNSS-korjausdatan lähetys, liikeanturiyksikkö lokipaikannusta varten, ulkoinen renkaanpyörintäanturi ja dynaaminen ajoneuvomalli pystyvät tuottamaan jatkuvan kaistatarkan paikannuksen jopa kaikkein haastavimmissa ympäristöissä. Tätä tarkkuutta voidaan edelleen parantaa fuusioimalla mukaan ajoneuvon muiden anturien, kuten kameroiden ja tutkien informaatiota. Tämän myötä liikennejärjestelmästämme tulee turvallisempi, käyttömukavampi ja tehokkaampi. Näin GNSS-tekniikka täydennettynä lokipaikannuksella on valmis edistyneisiin ajoneuvosovelluksiin.

Testiemme perusteella ratkaisujen suorituskyky ylittää nykyisten tarkkuuden kymmenkertaisesti- Jatkuva palvelu kaupunkioloissa saavutetaan kaikkien yllä mainittujen tekniikoiden tehokkaalla yhdistämisellä. Niiden tarkkuuden ja globaalin käytettävyyden ja sen tosiasian, että satelliittipaikannus antaa ainoan absoluuttisen varman tiedon sijainnista ja ajasta, ansiosta edistyneet ajoneuvosovellukset tulevat väistämättä hyötymään tekniikoiden integroinnista.

---------- 

1 Tässä yhteydessä lukema CEP68 (joka on lyhennys ympyrävirheen 68 prosentin todennäköisyydestä, circular error probability), tarkoittaa, että 68 prosenttia mittauksista ovat 1,1 metrin sisällä GNSS-vastaanottimen todellisesta sijainnista kaksiulotteisella pinnalla.

MORE NEWS

NAND-sirujen hinnannousu jatkuu ja se on huono uutinen kaikille

NAND-muistien hintapaine ei ole hellittämässä, päinvastoin. TrendForcen marraskuussa 2025 julkaisema analyysi osoittaa, että koko muistiekosysteemin varastot ovat supistuneet samanaikaisesti tasolle, joka tekee hinnankorotuksista käytännössä väistämättömiä. Kun varastopuskureita ei enää ole, hinnanmuutokset siirtyvät nopeasti koko toimitusketjuun, aina siruista valmiisiin laitteisiin.

Polttomoottori katoaa Suomen teiltä

EasyParkin kokoamien tilastojen mukaan autojen määrä Suomen teillä on kääntynyt laskuun poikkeuksellisella tavalla vuonna 2025. Kun samaan aikaan ladattavien sähköautojen määrä kasvaa nopeasti, muutos osuu lähes kokonaan polttomoottoriautoihin. Niiden määrä on nyt selvässä laskussa.

Element14 haastaa insinöörit jouluhackathoniin

Farnellin suunnitteluyhteisö element14 on käynnistänyt vuosittaisen Holiday Hackathon -kilpailunsa, jossa yhteisön jäseniä kannustetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan joulun aikaan liittyvä elektroniikkaprojekti. Kilpailu on avoinna tammikuun 11. päivään asti ja voittajat julkistetaan 16. tammikuuta.

Digita rakentaa 5G-privaattiverkon Outokummun Kemin kaivokselle

Digita ja Outokumpu aloittavat yhteistyön 5G-privaattiverkon toteuttamiseksi Outokummun Kemin kaivokselle. Uuden verkon tavoitteena on tukea kaivoksen digitalisaatio- ja automaatiokehitystä sekä parantaa tuotannon tehokkuutta ja työturvallisuutta vaativassa maanalaisessa ympäristössä.

USA on edelleen tärkein terveysteknologian vientimaa

Vaikka Trumpin hallinnon kauppapoliittinen linja ja paikallista tuotantoa suosivat signaalit herättävät epävarmuutta, suomalaiset terveysteknologiayritykset näkevät Yhdysvallat edelleen ylivoimaisesti tärkeimpänä vientimarkkinanaan. Business Finlandin Health 360 Finland -ohjelman johtaja Tarja Enalan mukaan markkinoiden peruslogiikka ei ole muuttunut eikä pitkäjänteinen yhteistyö horju hallituskausien mukana.

Samsung tuo älypuhelimista tutun DRAM-tekniikan palvelimiin

Samsung Electronics tuo älypuhelimista ja mobiililaitteista tutun LPDDR-muistitekniikan ensimmäistä kertaa varsinaiseen palvelinkäyttöön. Yhtiön uusi SOCAMM2-muistimoduuli (Small Outline Compression Attached Memory Module) on suunniteltu erityisesti tekoälypalvelimiin ja datakeskuksiin, joissa suorituskyvyn ohella ratkaisevaksi tekijäksi on noussut energiankulutus.

CES vie älylasit uuteen aikakauteen

Älylasit ovat palaamassa teknologia-alan parrasvaloihin, ja CES 2026 -messut näyttävät muodostuvan käännekohdaksi niiden kehityksessä. Itävaltalainen TriLite tuo Las Vegasiin uuden Trixel 3 Cube -näyttömoottorinsa, jonka tavoitteena on ratkaista yksi AR-lasien suurimmista pullonkauloista: koko, virrankulutus ja integroitavuus.

Aktiivisuusrannekkeiden myynti kasvaa hitaasti – raha virtaa kalliimpiin laitteisiin

Aktiivisuusrannekkeiden ja älykellojen globaali markkina kasvoi kolmannella neljänneksellä maltillisesti, mutta rahavirrat kertovat aivan toista tarinaa. Omdian tuoreen tutkimuksen mukaan wearable band -laitteiden toimitukset kasvoivat 3 prosenttia 54,6 miljoonaan kappaleeseen 3Q25:llä, mutta markkinan arvo nousi peräti 12 prosenttia 12,3 miljardiin dollariin.

Iso askel myyjille: ChatGPT:stä tulee Salesforcen järjestelmän käyttöliittymä

Salesforce tuo CRM-järjestelmänsä suoraan ChatGPT:n keskusteluun. Yhtiö on julkaissut Agentforce Sales -sovelluksen ChatGPT-alustalle, mikä muuttaa perustavanlaatuisesti tapaa, jolla myyjät käyttävät CRM:ää. Kyse ei ole enää tekoälyavusteisesta raportoinnista, vaan natiivista integraatiosta, jossa ChatGPT toimii Salesforcen käyttöliittymänä.

5G-satelliittilaitteiden sertifiointi voi nyt alkaa

5G-satelliittiyhteydet ovat siirtymässä tutkimus- ja pilottivaiheesta kohti kaupallista todellisuutta. Anritsun 5G RF -testausjärjestelmä on saanut maailman ensimmäisen PTCRB-hyväksynnän 5G NR NTN -testitapauksille, mikä avaa virallisen sertifiointipolun satelliitteihin kytkeytyville 5G-päätelaitteille.

Kun Ethernet kiihtyy, muuntajista tulee kriittisiä

ETN - Technical articleSuuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.

OnePlus 15 vs 15R: kuinka suuri ero kameroissa todella on?

OnePlussan uusi 15-sukupolvi jakautuu selvästi kahteen eri suuntaan. OnePlus 15R tuo huippuluokan suorituskyvyn ja suuren akun edullisempaan hintaluokkaan, kun taas OnePlus 15 on yhtiön varsinainen lippulaivamalli. Paperilla molemmat lupaavat paljon myös kameran osalta, jopa saman pääkennon. Käytännön kuvaustestit kertovat kuitenkin toisenlaisen tarinan.

Polttomoottorikiellosta luovutaan, mutta eurooppalaiset ostavat ladattavia

Euroopan unionin tavoite kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti vuodesta 2035 alkaen on murenemassa poliittisen paineen alla. Samalla tuore markkinadata osoittaa, että kuluttajat ovat jo siirtymässä ladattaviin ajoneuvoihin, mutta omilla ehdoillaan ja selvästi maltillisemmin kuin EU:n alkuperäinen linjaus oletti.

Suomalaiset lataavat sähköautojaan kotona

Sähköautoilijoiden maksama julkisen latauksen summa nousi viime vuonna merkittäväksi, mutta valtaosa lataamisesta tapahtuu edelleen kotona. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuore markkinakatsaus osoittaa, että kotilataus on ylivoimaisesti tärkein tapa pitää sähköautot liikkeessä Suomessa.

OnePlussan uusin houkuttaa jättiakulla ja 165 hertsin näytöllä

OnePlus on julkistanut uuden OnePlus 15R -älypuhelimen, joka sijoittuu yhtiön mallistossa lippulaivojen alapuolelle mutta tuo silti mukanaan hyvän suorituskyvyn, erittäin suuren akun ja nopean AMOLED-näytön. OnePlussan mukaan 15R on suunnattu käyttäjille, jotka hakevat huippuluokan suorituskykyä ja pitkää käyttöaikaa kilpailukykyisempään hintaluokkaan.

Muistit kallistuvat – ensi vuodesta tulee vaikea kiinalaisille valmistajille

Älypuhelinmarkkina kääntyy uudelleen laskuun vuonna 2026, ja kehityksen suurin yksittäinen ajuri on muistipiirien voimakas hinnannousu. Counterpoint Researchin tuoreen ennusteen mukaan globaalit älypuhelintoimitukset supistuvat ensi vuonna 2,1 prosenttia, kun DRAM- ja NAND-muistien kallistuminen nostaa laitteiden valmistuskustannuksia – ja osuu erityisen kovaa kiinalaisiin valmistajiin.

Vielä ehdit mukaan joulukuun OPPO-kisaan

Uusi ETNdigi 2/2025 pureutuu tämän hetken puhutuimpiin teknologia-aiheisiin: tekoälyyn, turvallisuuteen, sulautettuihin järjestelmiin ja suomalaisen elektroniikka-alan tulevaisuuteen. Vankka paketti on tuttuun tapaan luettavissa ilmaiseksi. Lue lehti ja osallistu joulukuun kisaan.

Patentit kertovat: Suomi on suurmaa kvanttiteknologiassa

Suomi kuuluu Euroopan viiden kärkimaan joukkoon kvanttiteknologiaan liittyvissä patenttihakemuksissa. Tämä käy ilmi Euroopan patenttiviraston (EPO) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuoreesta Mapping the global quantum ecosystem -tutkimuksesta. Patenttidata osoittaa, että suomalainen kvanttiosaaminen ei ole vain tutkimuksellisesti vahvaa, vaan myös yhä aktiivisemmin suojattua ja kaupallistamiseen tähtäävää.

Renesas yhdistää autojen järjestelmät yhdelle prosessorille

Renesas tuo autoelektroniikkaan merkittävän uudistuksen, kun yhtiön uusi R-Car Gen 5 X5H -järjestelmäpiiri on suunniteltu ajamaan auton keskeisiä järjestelmiä rinnakkain yhdellä prosessorilla. Aiemmin erillisillä ohjaimilla toteutetut ADAS-toiminnot, viihde/infotainment, tekoälypohjainen käyttöliittymä ja ajoneuvon gateway-tehtävät voidaan nyt yhdistää samaan laskenta-alustaan.

Tekoälybuumi jatkuu – Keysight lisää apurit RF-suunnitteluun

Keysight Technologies tuo tekoälyavusteiset Chat- ja Copilot-toiminnot Advanced Design System (ADS) -suunnitteluohjelmistoonsa. Uudet virtuaaliapurit on tarkoitettu nopeuttamaan RF- ja suurtaajuussuunnittelua, madaltamaan työkalujen oppimiskynnystä ja automatisoimaan toistuvia työvaiheita – ilman että suunnitteludata poistuu yrityksen omasta IT-ympäristöstä.

ETNdigi 1/2025 is out
2025  # mobox för wallpaper
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Kun Ethernet kiihtyy, muuntajista tulee kriittisiä

ETN - Technical articleSuuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.

Lue lisää...

OPINION

Commodore 64 Ultimate on täydellistä nostalgiaa – ja täysin tarpeeton

Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?

Lue lisää...

LATEST NEWS

  • NAND-sirujen hinnannousu jatkuu ja se on huono uutinen kaikille
  • Polttomoottori katoaa Suomen teiltä
  • Element14 haastaa insinöörit jouluhackathoniin
  • Digita rakentaa 5G-privaattiverkon Outokummun Kemin kaivokselle
  • USA on edelleen tärkein terveysteknologian vientimaa

NEW PRODUCTS

  • Click-kortilla voidaan ohjata 15 ampeerin teollisuusmoottoreita
  • Pian kännykkäsi erottaa avaimen 11 metrin päästä
  • Lataa laitteet auringon- tai sisävalosta
  • DigiKeyn uutuus: nyt voit konfiguroida teholähteen vapaasti verkossa
  • PCIe5-tallennusta datakeskuksiin pienellä virralla
 
 

Section Tapet