Huawei julkisti tänään uusimman lippulaivapuhelimensa, kun P40-perhe näki päivänvalon. Kömpelö kielikuva sallittaneen, sillä uutuuksissa on nimenomaan kyse valon näkemisestä. Markkinoiden tähän asti suurin pääkenno merkitsee taas uutta hyppäystä eteenpäin kännykkäkuvaamisessa.
P40-sarjaan tuotiin kerralla peräti viisi eri mallia: P40, P40 Pro, P40 Plus sekä pikkuveljet P40 Lite ja P40 Lite E. ETN on nyt käyttänyt pari päivää P40 Pro -mallia, joten seuraava arvio koskee tätä mallia.
Kameramoduuli on kulmistaan pyöristetty suorakaide, joka kyllä herättää huomiota takapinnalla. Se myös nousee selkeästi ulos takakannesta, mutta tämä ei enää tunnu mitenkään erikoiselta tai oudolta. Huawei kehui laitteen esittelytilaisuudessa kameramoduulin muotoilua, mutta ei muotoilu nykyään kovin iso ongelma kamerapuhelimissa ole. Kunhan välttää Applen ”suunnittelemat” kolme silmää.
Kamerassa pääkenno on 50 megapikselin kenno, joka on fyysisiltä mitoiltaan 1/1,33-tuumainen. Pikseleitä on siis selvästi vähemmän kuin vaikkapa Samsungin GS20:n 108 megapikselin kennossa, mutta ne ovat selvästi suurempia. Suurempi pikseli vangitsee enemmän valoa, mikä näkyy erityisesti hämäräkuvauksessa ja jopa pimeässä, missä P40 Pro pystyy vielä ottamaan kuvia.
Telekenno on 8 megapikseliä ja varustettu 5-kertaisella optisella zoomilla. Videokuvalinssi on 40 megapikseliä. Leican optiikalla voidaan kuvata 4K-videota, jossa ei käytännössä pikselöitymistä näy. Huawei tuo myös aina jotain uutta malleihinsa ja P40 Prossa yksi tällainen on AI-tehostettu selfie-video. Kamera ottaa 40 kuvaa sekunnissa ja tekoäly tunnistaa, mikä kuvista on paras. Se tunnistaa hymyilemisen, ei valitse kuvaa, jossa joku liikkuu taustalla, jne. Kätevää, mikäli pitää selfie-kuvien ottamisesta.
Raudaltaan P40 Pro on hieno laite. Prosessori on Kirin 990 5G, josta löytyy integroitu 5G-modeemi. Muistia on 8 + 256 gigatavua, mutta tallennustilaa voi kasvattaa Huawein omalla nanokokoisella NM-kortilla. Avoimen Androidin päällä pyörii EMUI 10.1 -käyttöliittymä. Prosessori on nopea ja laite reagoi kaikkeen nopeasti. 6,58-tuumainen näyttö virkistyy nyt 90 kertaa sekunnissa ja erottelee 441 pikseliä tuumalla. Onneksi Huawei on tuonut äänenvoimakkuuden säädön fyysiset näppäimet takaisin.
Kuten muutama muu Huawein huippumalli, myös P40 Pro tulee kauppoihin ilman Googlen palveluita. Periaatteessa tilanne on sama kuin Mate 30 Pron kohdalla, jolla kyllä ETN-testin perusteella pärjää mainiosti myös ilman Googlea. Lue lisää testistä täällä.
Tuosta ei kovin paljon ole muuttunut. Huawei on kuitenkin tuomassa käyttäjilleen uutta AppSearch-sovellusta, joka hakee suositut sovelluksen joko yritysten sivuilta tai muista sovelluskaupoista. Testilaitteeseen löytyi saksalaisilta sivuilta AppSuche-sovellus apk-pakettina, mutta sovellus sinänsä on varsin yksinkertainen ja tulossa varmasti Huawein AppGalleryyn pian.
P40 Pro tekee entistä ajankohtaisemmaksi kysymyksen, joko älypuhelin on valokuvauslaitteena digijärkkäreiden tasoa. Tähän asti järjestelmäkamera on ollut kahdella alueella ylivertainen: heikoissa valaistusolosuhteissa ja taidekuvamaisissa muotokuvissa. P40 Pro kaventaa tätä eroa taas ison askeleen verran. On yhä vaikeampi perustella itselleen järkkärin raahaamista mukanaan.
Alla muutamia kuvia, jotka on otettu tällä viikolla. Kuvien resoluutio on laskettu webbitasoon, joten niitä pitää arvioida sen mukaisesti.
Tämä on pimeällä otettu kuva. Kenno vangitsee yökuvauksessa paljon enemmän valoa kuin ihmissilmä.
Valot ja varjot P40 Pro vangitsee hienosti.
Muotokuvaus tuottaa tekoälyn avulla hienoja bokeh-efektejä.
Voimakas vastavalo on aina haaste kamerapuhelimille, mutta P40 Pro vangitsee yllättävän palon detaljeja.
Kamerassa tuotetaan valmiiden suotimien avulla erilaisia efektejä ja tunnelmia. Suotimia on tarjolla riittävästi myös videokuvaukseen.
Makrolla ja digitaalisella zoomilla pääsee hyvin lähelle, mutta tietysti digitaalinen suurennos aiheuttaa vähän mössöä.
Muotokuva tarkentaa kohteensa karvoja myöten, kunhan kohde pysyy hetken paikallaan.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.
