NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Taiwanilainen Wisechip näyttää onnistuneen siinä, missä moni suurempi näyttöjen valmistaja ei. Yhtiö on kehittänyt passiivimatriisityyppisen orgaaniseen lediin perustuvan näytön, joka on paitsi taipuisa, myös täysin läpinäkyvä.
Akkutekniikkaa ja erityisesti kannettavien laitteiden akkuja kehitetään nyt aktiivisesti eri puolilla maailmaa. Japanilaisen materiaalitieteiden kansallisen tutkimusinstituutin (NIMS) ja Gerogian teknologiainstituutin yhteishankkeessa on onnistuttu kehittämään tekniikka, joka kaksinkertaistaa litiumakun kapasiteetin.
IBM:n Power-arkkitehtuurin prosessorit ovat ehtineet jo yhdeksänteen polveen. Hot Chips -konferenssissa Piilaakson Palo Altossa yhtiö esitteli ensi vuonna palvelimiin tulevaa prosessoria ensimmäistä kertaa. Markkinoita dominoiva Intel kuunteli taatusti tarkkaan.
Radiopunos (braid fo radios). Näin kutsuu tekniikkaansa amerikkalaisen Amherstin yliopiston tutkijaryhmä, joka on kehittänyt uudenlaisen menetelmän pienten mobiililaitteiden kuten älykellojen virransaantiin.
Turussa alkaa konetekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon johtava kaksivuotinen koulutus. Syksyllä 2016 koulutusohjelmassa aloittaa 28 opiskelijaa. Koulutuksen tavoitteena on vastata Varsinais-Suomen ja Satakunnan teknologiateollisuuden kasvaviin tarpeisiin.
Diplomi-insinööri Ari Hentunen on tänään väitellyt Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksella suurten akkujärjestelmien akkumoduulien ja -pakettien sähköistä ja termistä mallintamista sekä akun karakteristiikan kokeellista määrittämistä. Tavoitteena oli akun kokeellisen testaamisen ja mallin parametrointiin tarvittavan ajan ja työmäärän vähentäminen sekä mallin tarkkuuden parantaminen.
Kun Microchip meni pörssiin vuonna 1993, monet asiantuntijat sanoivat että 8-bittinen oli kuollut. Kuitenkin 20 vuotta myöhemmin 8-bittiset ovat edelleen suurin mikro-ohjainten markkina rahassa mitattuna. Mutta miksi kasibittinen on uhmannut kohtaloaan jo 20 vuotta?
Princetonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet skaalautuvan prosessoriarkkitehtuurin, joka on tarkoitettu Gmailin ja Facebookin kaltaisten suurta lasknetaa vaativien datakeskuksen moottoriksi. Ensimmäisellä Piton-sirulla on 25 ydintä 460 miljoonalla transistorilla.
XYZprinting on lanseerannut uusimman 3D-tulostimensa. Da Vinci Mini on suunniteltu kaikentyyppisille ja -tasoisille käyttäjille ja se on yhtiön tämänhetkisen tuotevalikoiman edullisin 3D-tulostin suositellulla 299€ jälleenmyyntihinnallaan.
SGS Fimko on avannut Tuusulan EMC-mittauslaboratorion, joka kuuluu Pohjois-Euroopan suurimpiin kaupallisiin mittaushuoneisiin. Laboratorion avajaisia vietettiin tällä viikolla.
New York Times kertoo, että israelilaisen NSO Groupin työkaluilla on mahdollista salakuunnella ja vakoilla iPhone-älypuhelimien käyttäjiä. Apple kehottaa käyttäjiä päivittämään laitteensa nopeasti.
Viennin heikkoon tilaan haetaan uusia keinoja myös Tampereen Alihankintamessuilla. Uutena osana jättitapahtumaa on AlihankintaHEAT, joka kokoaa yhteen teollisuusyritykset, ketterät startupit ja valmistavan teollisuuden positiivisesta suunnanmuutoksesta kiinnostuneet asiantuntijat ja päättäjät.
3D-tulostaminen on kovassa nosteessa, mutta tekniikalla halutaan valmistaa myös piirilevyjä. Israelilainen alan pioneeri Nano Dimension on nyt tehnyt merkittävän läpimurron saatuaan toimitettua ensimmäisen kaupallisen laitteiston asiakkaalle.
Linux täyttää tänään 25 vuotta. Maailman suosituin ja käytetyin käyttöjärjestelmä oli lähellä tulla tiensä päähän 15 vuotta sitten, kertoo Linus Torvalds LinuxCon-tapahtumassa Vancouverissa.
Langattoman lähiverkon nopeutta ei voi kasvattaa esimerkiksi lisäämällä samaan tilaan reitittimiä, sillä niiden signaalit ähiritsevät toisiaan. Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat ovat kehittäneet tekniikan, jossa eri yhdyspisteitä voidaan hallita tarkkaan. Samalla laitteiden kokema datanopeus kasvaa kolme kertaa nykyistä suuremmaksi.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
