NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Linear Technology on esitellyt erittäin ohuen mikromoduuliin pakatun regulaattorin, joka säätää tulovirtaa esimerkiksi FPGA-, grafiikka- tai muulle prosessorille. Moduuli on ultraohut ja se voidaan latoa piirikortille prosessorin kanssa saman jäähdytyselementin alle.
Monissa laitteissa – ei vähiten palvelinkoneissa – olisi käyttöä muistille, joka on yhtä nopea kuin DRAM ja toisi suuren kapasiteetin edullisesti kuten NAND-flash. Amerikkalainen Netlist on kehittänyt tällaisen hybridimuistin. Se kutsuu uutta kampaa nimellä HybriDIMM.
4G-verkot perustuvat LTE-tekniikkaan, jonka evoluutioversio LTE-Advanced alkaa olla jo valtavirtaa. GSA-järjestö (Global mobile Suppliers Association) uskoo kuitenkin vakaasti, että seuraavan polven tekniikkaa siirrytään jo tänä vuonna. Ja silloin puhutaan gigabitin verkkoyhteyksistä.
Kosketusnäytöissä käytetään yleensä ITO-kalvoa eli indiumtinaoksipinnoitetta sen hyvän läpinäkvyyden ja sähköisten ominaisuuksien ansiosta. ITO:lle on kehitetty edullisempia vaihtoehtoja Suomessakin, nyt asialla on Saudi-Arabiassa sijaitseva kuningas Abdullahin yliopisto.
IT-palveluyhtiö CGI:n tutkimuksen mukaan suomalaiset johtajat ja asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että heidän edustamansa yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi vuoden sisällä. Kuitenkin varautuminen kyberuhkiin on jäänyt puutteelliseksi.
Tammikuussa Microsoft ilmoitti, että Intelin Skylake-sarjan prosessoreihin pohjaavat koneet eivät enää saisi tietoturvapäivityksiä heinäkuun 2017 jälkeen. Nyt päätös on kumottu ja Skylake-koneet saavat päivitykset Windows 7- ja 8.1-käyttöjärjestelmiin alustojen elinkaaren loppuun asti.
Markkinoilla on jo tarjolla lukuisa määrä edullisia pieniä kehityskortteja, kuten Raspberry Pi tai Arduino. Nyt markkinoita valtaa näitä selvästi pienempi viiden dollarin Omega2-kortti, joka on täysiverinen linux-tietokone.
Englantilaisen Birminghamin yliopiston tutkijat paljastivat viime viikolla Austinissa järjestetyssä USENIX-tietoturvakonferenssissa, että miljoonien Volkswagen-konsernin autoihin voidaan helposti mennä sisään ilman, että lukkoa rikotaan. Tämä onnistuu radiotekniikalla.
Saksalainen mittauslaitevalmistaja Rohde & Schwarz on tehnyt uuden aluevaltauksen. Saksan sisäministeriö on valinnut Rohden matkustajien turvatarkastusskannereiden uudeksi toimittajaksi. Sopimus käsittää 300 laitteistoa pääasiassa lentokentille.
Paras tapa suojata tietokone haittaohjelmilta ja rikollisilta on ottaa se irti verkosta. Mutta myös näin suojatun koneen data voidaan varastaa, jos siihen saadaan asennettua haluttu haittaohjelma. Data viedään mekaanisen kiintolevyn äänien avulla.
Leditekniikka kehittyy edelleen kovaa vauhtia. Alan pioneereihin kuuluva amerikkalainen Cree on julistanut uuden 5x5-millisen komponentin, joka tuottaa 931 lumenin valovoiman vielä 85 asteessa.
Piipohjaisten autrinkokennojen hyötysuhteelle on teoreettinen raja, sillä ns. Shockley-Queisserin raja määrittää sen noin 32 prosenttiin. Nyt näyttää, että uudet innovaatiot ovat tuottamassa aurinkosähköä, jossa hyötysuhde olisi täät rajaa korkeampi.
Tamperelainen OptoFidelity on yksi tämän hetken kirkkaimpia valopilkkuja elektroniikka-alueella. Kosketusnäyttöjen robottiavusteisen testausautomaation erikoisosaaja kasvaa kovaa vauhtia ja kertoo nyt avanneensa toimiston Ouluun.
Sveitsiläinen u-Blox on esitellyt herkän paikannusratkaisun, joka tukee kaikkia satelliittijärjestelmiä. EVA-M8Q on erittäin kompakti piiri, joka vie piirikortilla tilaa vain 7x7 milliä.
Nokian entinen karttapalveluyksikkö HERE kuuluu nykyään saksalaisten autonvalmistajien Audin, BWM:n ja Daimlerin yhteenliittoutumalle. HERElle haetaan kuitenkin vielä syksyn aikana isoa amerikkalaista osa-omistajaa.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
