NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
WiGig on 60 gigahertsin taajuudella toimiva wifi-tekniikka, joka tuo merkittävästi suuremmat langattomat datanopeudet lyhyille etäisyyksille. Tutkimusliatios ABI Research uskoo, että WiGig lyö kaupallisesti läpi ensi vuonna.
Keinoäly on nyt yhtäkkiä noussut kuumaksi aiheeksi puolijohdealalla. Entinen NASAn tutkija yllätti monet lanseeraamalla tällä viikolla 10 vuotta salassa keitetyn arkkitehtuurin, jonka pohjalta on jo saatu valmiiksi 256 prosessoriytimen piiri.
AMD on aina ollut ”se pienempi prosessorivalmistaja”. Tänä vuonna sen markkinaosuus putoaa noin 22-23 prosenttiin. Uutta nousua yritys hakee seitsemännen polven A-sarjan PC-prosessoreillaan. AMD tilanne Inteliä vastaan on hankala. Sillä on kaikki samat vaikeudet kuin Intelillä PC-markkinoiden kutistuessa. Sen kehitystyö maksaa aivan yhtä paljon, vaikka siihen ei oikein olisi varaa. Ja se on koko ajan jäljessä teknisessä kehityksessä.
ReactOS on projekti, jossa kehitetään Windows-käyttöjärjestelmän kloonia. Se näyttää nostalgisen tutulta, Windowsilta ennen 8-versiota. Ja sovellustuki laajenee koko ajan.
Nokia on selvittänyt jo kymmennen kerran, millä perusteilla ihmiset valitsevat mobiilioperaattorinsa. Hinta on edelleen tärkein, sanovat yli 20 000 tutkimukseen osallistunutta käyttäjää eri maissa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt mikrosuperkondensaattorin eli äärimmäisen tehokkaan pienikokoisen energiavaraston, jonka voidaan integroida suoraan mikropiirejä sisältävän piisirun sisään.
Neljännen sukupolven LTE-käyttäjien määrä oli tämän vuoden alussa 1,1 miljardia. Vuoden lopulla määrä on kasvanut jo 1,9 miljardiin, ennustaa Strategy Analytics.
DDoS eli hajautettu palvelunestohyökkäys on minkä tahansa suuren verkkopalvelun suurin pelonaihe. Syykin on selvä: kun liikennettä tulee tarpeeksi, mikään infrastruktuuri ei kykene siitä suoriutumaan.
Reilu kaksi vuotta sitten Google yllätti monet ostamalla 3,2 miljardilla dollarilla pienen älykkäitä termostaatteja kehittäneen Nestin. Moni näki tässä IoT-ajan todellisen lähtölaukauksen. Todellisuus on kuitenkin ollut toinen.
Nokia on avannut avoimen innovaatiokisansa tälle vuodelle. Nyt haussa on esineiden internetiin liittyviä keksintöjä turvatekniikkaan, verkottuneisiin autoihin, teolliseen internetiin ja digiterveydenhuoltoon.
Älypuhelin on ollut erinomainen laite puolijohteiden valmistajille. Markkinoiden kysyntä on vuosi vuodelta kiihtynyt, joten piirejä on tarvittu jatkuvasti lisää. Nyt kasvu on lopullisesti hidastunut. Gartner ennustaa, että tänä vuonna älypuhelimia myydään 1,5 miljardia kappaletta, mikä on enää 7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Nykyään isoa osaa älylaitteita ohjataan tai seurataan mobiilisovelluksilla. Tampereella opiskellut diplomi-insinööri Niko Mäkitalo kehitti väitöstyössään nykyistä älykkäämpäi ja ennakoivempia sovelluksia, joita hän kutsuu interaktioiksi.
Nokian optisten verkkojen yksikkö raknetaa virolaiselle kaapelioperaattori Starmanille Euroopan nopeimman kiinteän verkon. Vuoden loppuu mennessä virolaisille tulee käyttöön peräti 10 gigabitin ethernet-pohjaiset yhteydet.
Biometrinen tunnistus tekee tuloaan kovaa vauhtia, mutta useimmissa läppäreissä anturia ei vielä ole. Ei hätää, lähes jokaiseen läppäriin voidaan liittää sormenjälkeä skannaava laite, jos tietokoneesta vain löytyy USB-liitin.
Esineiden internetiin liitetään laitteita jopa yli 130 eri protokollalla. Yksi ehdokkaista on kotien langattomien verkkojen wifi-tekniikka, josta on kehitetty oma IoT-käyttöön sopiva versio.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
