NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Ethernet-yhteyksissä siirrytään tulevaisuudessa jopa 400 gigabitin datanopeuksiin. Kasvava vauhti edellyttää entisä enemmän liittimiltä, sillä niiden pitää varmistaa signaalineheys, häiriöttömyys ja riittävä jäähdytys.
Älypuhelimiin ja muuhun kannettavaan tai päällepuettavaan elektroniikkaan istutetaan jatkuvasti uusia anturityyppejä, joista käyttäjä ja sovellukset saavat tärkeää tietoa käyttöönsä. Seuraava anturityyppi aistii ultraviolettivaloa. Ainakin, jos kysyy teksasilaiselta Silicon Labsilta.
Teollisuuteen tuo kosketusta myös Advantech uudella 18,5-tuumaisella paneelimikrollaan. Uutuus on palkittu iF-suunnittelupalkinnolla intuitiivisesta käytettävyydestään. SPC-1840WP on ympäriinsä IP65-suojattu paneeli-PC.
Monikosketus ja usean näytön hyödyntäminen valtaa alaa julkisissa tiloissa ja kulutuselektroniikassa. Uudelle tekniikalle on käyttöä myös teollisuudessa. Trendiin on tarttunut myös saksalainen teollisuuselektroniikkayritys Kontron.
IBM on jo vuosia halunnut muuttua ohjelmisto- ja palveluataloksi. Uusimpien huhujen mukaan myös yhtiön puolijohderyhmälle etsitään ostajaa. Financial Times -lehden mukaan Goldman Sachs -investointipankki kartoittaa jo mahdollisia ostajaehdokkaita.
Teollisuuden elektroniikkaa varten ostettiin viime vuonna komponentteja 33,7 miljardilla dollarilla eli reilulla 24,7 miljardilla eurolla. IHS-tutkimuslaitoksen mukaan summa on 11 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.
Uuden piiritekniikan tärkein konferenssi ISSCC (International Solid State Circuits Conference) alkoi eilen San Franciscossa. Intelin esitykset osoittavat, että yhtiö tekee edelleen kovasti töitä piiriensä tehonkulutuksen vähentämiseksi.
Energian keruu tai luohinta (energy harvesting) on valtavan nopeasti kasvava markkina. Se myös mahdollistaa sovelluksia, joita aiemmin ei osattu edes kuvitella. Langattomille anturiverkoille energiankeruu tuo aivan uusia mahdollisuuksia.
Suositulle sulautettujen sovellusten kehityskortti Raspberry Pille on tuotu nopea langaton yhteys. Tukkukauppias RS Componentsin uusi moduuli tuo kortille jopa n-tason nopeat wifi-yhteydet. Kortin USB-liitäntään istuva moduuli tukee parhaimmillaan 150 megabitin datansiirtoa sekunnissa.
Reaaliaikaisia käyttöjärjestelmiä kehittävä Wind River ja FPGA-yritys Altera ovat kertoneet strategisesta yhteistyöstään. Sen ansiosta kehittäjät voivat nyt hyödyntää Wind Riverin VxWorksia ja linuxia Alteran ARM-prosessoreihin pohjaavilla moniytimisillä järjestelmäpiireillä.
Farnell on suunnitteluyhteisö elemetn 14:n kautta tuonut kehittäjille korttitietokoneen, jolla voidaan työstää Android-käyttöjärjestelmää hyödyntäviä ratkaisuja esineiden internetiin. Kortti on nimetty hauskasti RIoT:ksi eli mellakaksi (Revolutionizing the Internet of Things).
EDA-talo Cadence Design Systems laajentaa SystemC-tason synteesityökalujen tarjontaansa yritysostolla. Cadence ostaa Forte Design Systemsin. Kauppahintaa yhtiöt eivät kertoneet. Kauppa saatetaan päätöksen kuukauden kuluessa.
Enkom esittelee Jyväskylän Sähkö-, Tele-, Valo- ja AV-messuilla uusia tuotteitaan. Esimerkiksi DKC:n sähkökaappeja tuodaan tunnetuksi hauskan kokoamiskilpailun kautta.
Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki palkittiin Sähkö, Tele, Valo ja AV 2014 -messujen avajaistilaisuudessa Jyväskylän Paviljongissa Sähköinsinööriliiton 5000 euron Vuoden Sähköinsinööri -tunnustuspalkinnolla. SIL toivoo, että Pitkämäen esimerkki kannustaa nuoria urheilijoita huolehtimaan koulutuksestaan – ja toivottavasti sähköalalla.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
