Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Mitä tekoäly on? Mistä tekoäly syntyy ja kuka sitä hallitsee? Miten yritykset hyödyntävät tekoälyä? Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on julkaissut lehden, jossa kerrotaan kansantajuisesti tutkimuksen uusimmasta trendistä.
Buck-boost-muuntimen hyödyntäminen esiregulaattorina mobiililaitteessa tarjoaa vakaasti säädetyn väyläjännitteen alijärjestelmien käyttöön. Esiregulaattori estää hetkelliset jännitenotkahdukset, kun akun napajännitteessä esiintyy vaihtelevan kuormavirran aiheuttamia jännitepudotuksia. Samalla se tarjoaa koko järjestelmälle entistä korkeamman hyötysuhteen.
Kvantti-tietokoneiden vauhdittamiseksi tiedemiehet pyrkivät parhaillaan tuottamaan laitteita, joissa on enemmän kuin muutama qubitti. Yksi haaste on siinä, että kubitit häiritsevät toistensa herkkää toimintaa. Tutkijat Johannes Gutenbergin yliopistosta Mainzista (JGU) ovat osoittaneet, että mikrosiruun ansoitettujen atomi-ionien muodostama neljän qubitin rekisteri toimii.
Samalla, kun henkilöllisyyden todentaminen on tullut osaksi arkipäiväämme, myös tunnistautumisen muoto on muuttunut: paperinen todistus on vaihtunut digitaaliseen Mobiilivarmenteeseen. Sitä on tuoreen kyselytutkimukseen mkaan käyttänyt jo joka kolmas.
Tekoäly on noussut tänä vuonna kaiken tekniikan keskiöön. Saman on kokenut Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Hän tarttui aiheeseen ryhtymällä opiskelemaan ja kehottaa muitakin samaan operaatioon.
Aalto-yliopiston tietoturvan ja pilvipalveluiden uusi maisteriohjelma Security and Cloud Computing (SECCLO) on saanut Euroopan komissiolta 2,9 miljoonan euron rahoituksen. Sen turvin korkeakoulussa annetaan 61 kaksivuotista stipendiä maisteriopiskelijoille.
On hyvin tunnettua, että uudet päivitykset tulevat Android-puhelimiin hyvin vaihtelevalla aikataululla. Samalla markkinoilla on hyvin laaja kirjo eri versioilla toimivia laitteita. Tämä on johtanut siihen, että käytössä on jopa miljardi turvatonta Android-älypuhelinta.
Englantilainen operaattori EE on ottanut ison askeleen tiellä kohti toimivia 5G-verkkoja. Yhtiö demosi laboratoriossaan yhteyksiä, joissa data siirtyi 2,8 gigabitin sekuntinopeudella.
Wifi on verraton tekniikka, mutta useimmat toivoisivat siltä enemmän. Ainakin jos perheessä on verkon kautta pelaavia ja samaan aikaan saman netin kautta elokuvia katsovia. Uusi standardi 802.11ax alkaa nyt tulla markkinoille ja se lupaa ratkaista kotien verkko-ongelmat.
Motorola on esitellyt uuden Mod-lisälaitteen moto z -älypuhelimeensa. Polaroid-laitteen ansiosta älypuhelimella otetun valokuvan voi välittömästi tulostaa paperille.
Teollisen internetin tai IIoT:n (Industrial Internet of Things) tarkoitus on hyvin yksinkertainen: tehdä tuotantolaitoksista mahdollisimman tehokkaita optimoimalla kaikki operaatiot, joihin kuuluvat tuotanto, materiaalien hallinta ja ylläpito.
Yorkin yliopiston ja Rooman Tre-yliopiston tutkijat uskovat, että heidän uusi tutkimus saattaa avata tien paljon vähemmän energiaa kuluttavaan elektroniikkaan. Ratkaisu löytyisi grafeenin ja siirtymämetallien dikalkogeenien yksikerroksisista komposiittimateriaaleista.
5G-verkot ovat edelleen nurkan takana, mutta Euroopassa katsotaan jo sen jälkeiseen aikaan. Saksalaisen Fraunhofer-instituutin johdolla on käynnistetty Terranova-ohjelma, jossa suunnitellaan jo kuudennen sukupolven mobiiliverkkotekniikkaa. Hankkeessa on mukana seitsemän kumppania viidestä eri maasta. Suomesta mukana on Oulun yliopisto. Lisätietoa hankkeesta löytyy sen verkkosivuilta.
Komponenttien verkkokauppa Digi-Key on ryhtynyt myymään ruotsalaisen Neonoden antureita, joiden avulla mikä tahansa pinta tai näyttö saadaan tunnistamaan kosketusohjeita ja eleitä, sekä tunnistamaan kohteita. Neonoden tekniikka tunnetaan nimellä zForce AIR.
Luksusauto näyttää vieläkin enemmän luksukselta tulevaisuudessa ja näin käy pitkälti suomalaisen innovaation ansiosta. Oululaisen TactoTekin ruiskuvalettua elektroniikkaa ryhdytään istuttamaan saksalaisen Quinin puupaneelien sisään.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
