Tekoäly on noussut tänä vuonna kaiken tekniikan keskiöön. Saman on kokenut Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Hän tarttui aiheeseen ryhtymällä opiskelemaan ja kehottaa muitakin samaan operaatioon.
Siilasmaa kirjoittaa tuoreessa blogissaan olleensa kiinnostunut tekoälystä jo 1980-luvulla. Tuolloin hän tutustui Lisp-ohjelmointikieleen. F-Secure ryhtyi käyttämään neuraaliverkkoja haittaohjelmien tunnistamiseen jo vuonna 2006, joten Siilasmaa on seurannut AI-keskustelun vaiheita jo pidemmän aikaa.
Tekoälyn ja koneoppimisen kolmas vaihe alkoi Siilasmaan mukaan vuonna 2012. Tuolloin hän alkoi itse opiskelemaan alaa uudestaan, koska oli turhautunut siihen, että hallituksen puheenjohtajan rooli on kuulla asiat muiden selittämänä. Yrittäjähenkisenä Siilasmaa halusi itse selvittää, mistä uudessa AI:ssa on kyse.
Siilasmaa löysi verkosta Stanfordin professorin Andrew Ng:n kurssit Coursera-sivustolta. Hän aloitti koneoppimisesta ja kertoo nyt käyvänsä läpi jo neljättä kurssia. Omia koneoppimisajatuksiaan hän kertoo esityksessään, joka löytyy Youtubesta.
Sillasmaan blogin voit lukea täällä.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
