Pitääkö kvanttiteknologiaa pelätä samalla tavalla kuin tekoälyä tai autonomisia järjestelmiä? Kysymys nousi esiin keskiviikkona Espoossa Nordeep-tapahtuman tulevaisuuden laskentaa käsitelleessä paneelissa. Vastaus oli varsin yksimielinen. Kvanttiteknologiaa ei tarvitse pelätä.
APEX Venturesin Ion Hauer (kuvassa toinen vas.) sanoi olevansa kvanttiteknologian suhteen sataprosenttisen optimistinen. IQM:n Government Relations Manager Milja Kalliosaari muistutti puolestaan, että kvanttiteknologian mahdollisiin uhkiin liittyvä keskustelu on luonteeltaan erilainen kuin tekoälyn tai autonomisten järjestelmien kohdalla. Myös Heartcore Capitalin Michael Baczyk (kuvassa oikealla) suhtautui kehitykseen optimistisesti, mutta korosti, että olennaista on se, mihin teknologiaa päätetään kehittää.
Sääntelyäkään ei paneelissa nähty kvanttiteknologian kehityksen tämänhetkisenä pullonkaulana. Hauer kiteytti tilanteen suoraviivaisesti: ensin tarvitaan teknologia, jota voidaan reguloida. Tällä hetkellä sääntely ei hänen mukaansa käytännössä estä yrityksiä kehittämästä kvanttiteknologiaa.
EU:ssa tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kalliosaaren mukaan valmisteilla oleva EU:n Quantum Act on tulossa tammikuun alussa 2027. Euroopan komission mukaan Quantum Actin tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista kvanttiekosysteemiä ja erityisesti teknologian teollistamista.
Kalliosaaren mukaan kvanttialan todellinen haaste onkin tällä hetkellä aivan muualla. Kehitys on edelleen pitkälti valtiovetoista ja teknologian teollistuminen on vasta käynnistynyt. Suurimpia kysymyksiä on, miten varsinainen kaupankäynti saadaan käyntiin. Sama ongelma nousi hänen mukaansa selvästi esille myös viime viikolla järjestetyillä Suomen kvanttipäivillä.
Paneelin tulevaisuuskuva muuttui huomattavasti hurjemmaksi, kun keskustelu siirtyi tekoälyyn. Hauer ja Baczyk arvioivat molemmat, että superäly eli ihmisen älylliset kyvyt laajasti ylittävä Super Intelligence voisi olla todellisuutta jo vuonna 2030. Heidän visiossaan tällaista tekoälyä voitaisiin ajaa kvanttitietokoneilla.
Siihen on kuitenkin vielä pitkä tekninen matka. Paneelissa nykyisiä transformer-pohjaisia suuria kielimalleja pidettiin erittäin tehottomina, sillä niiden vaatima laskenta kuluttaa valtavasti energiaa. Seuraavan sukupolven tekoälylle ei paneelin mukaan vielä ole olemassa sen paremmin sopivaa laitteistoa kuin ohjelmistopohjaakaan.
Suojattu flash-muisti tarjoaa verkkoon liitetyille laitteille ja järjestelmille laitteistopohjaisen suojauskerroksen ja täyttää NIST SP800-193 -ohjeistuksen mukaiset häiriönsietovaatimukset. Muistipiireihin erikoistuneen Winbondin kehittämä suojattu flash-piiri on myös suoraan korvaava ja täysin yhteensopiva tavanomaisten NOR-flash-piirien kanssa.