SiTimen Titan-alustan MEMS-resonaattorit mullistavat 4 miljardin dollarin resonointikomponenttien markkinan. Ne ovat jopa seitsemän kertaa kvartsia pienempiä, mutta samalla kestävämpiä, energiatehokkaampia ja helpompia integroida. Älykelloista lääkinnällisiin implantteihin, IoT-laitteisiin ja Edge AI -sovelluksiin Titan avaa laitevalmistajille uusia mahdollisuuksia suunnitella aiempaa pienempiä, älykkäämpiä ja luotettavampia tuotteita.
Mobiilisovelluksia kehittävä Agawi on kehittänyt työkalun, jolla voidaan mitata älypuhelimen kosketusnäytön nopeuttaa eri sovelluksiin reagoitaessa. Touchmarks-työkalun tulokset ovat selviä. Applen uusi iPhone 5S on selvästi markkinoiden nopein älypuhelin.
Kodeista tulee yhä älykkäämpiä. Uusissa rakennuksissa järjestelmät ovat lähes säännönmukaisesti verkottuneita ja niitä voidaan ohjata verkon yli. Z-Wave ilmoittaa, että sen tekniikkaan pohjautuvia älykotituotteita on sertifioitu jo 900 eri tuotetta.
Windows on vaikeuksissa eikä näytä pääsevän kovin isoon asemaan tableteissa. Toiseen suuntaan liikenne on kuitenkin vahvistumassa, sillä Android-käyttöjärjestelmällä varustettuja sylimikroja alkaa pian tulla markkinoille. Kiinalaisen Lenovon uutuus uudistaa tablettien käyttötapaa ja sitä voidaankin jo nimittää läppäriksi.
Tänä vuonna ledvaloja myydään 3,6 miljardilla dollarilla eli noin reilulla 2,6 miljardilla eurolla. Vuonna 2016 summa on kasvanut jo 5,2 miljardiin euroon, sanoo tutkimuslaitos IHS iSuppli.
Datakeskusten tarve yhä nopeammille yhteyksille ei vähene. Nyt puhutaan jo 400 gigabitin linkeistä. Nopeudella toimivien liitäntöjen standardointia ajamaan on perustettu uusi konsertio. Yhteenliittymä on nimeltään CDFP MSA (400Gbps Form-factor Pluggable Multi-Source Agreement).
Tieteiselokuvissa laitteita on ohjattu ajatuksen voimalla aina. IBM ja Intel kehittävät laboratorioissaan aivojen mukaan rakennettuja prosessoreita. Pisimmällä kaupallisissa pyrkimyksissään on kuitenkin kännykkäpiirien ykkönen Qualcomm.
Automaatio kodeissa lisääntyy. Pian valaistusta, lämmitystä, ilmastointia j amonia kodin laitteita voi ohjata verkon yli. Tähän on tarjolla useita langattomia tekniikoita, mutta työhön voisi käyttää myös valmista infrastruktuuria. Kuten sähköverkkoa. Myös alueen piirienkehitys menee eteenpäin, kuten Rohmin esimerkki osoittaa.
Takavuosina jotkut sanoivat, ettei pian tarvittaisi ollenkaan analogiapiirejä, kun kaikki muuttuu digitaaliseksi. Totuus on kuitenkn päinvastainen. Analogiapiirien tarve kasvaa koko ajan. Siksi esimerkiksi Freescale panostaa vahvasti teollisuuden analogiasiruihin.
Mittauslaitevalmistaja Anritsu on lisännyt uusia taajuusoptioita tukiasemaverkkojen kannettavaan häiriömittariinsa. Laajennusten ansiosta PIM Master mittaa nyt myös 800 ja 2600 megahertsin LTE-taajuuksia sekä 2100 megahertsin UMTS-taajuutta.
Monissa sovelluksissa tarvitaan radioverkkoa, jossa saadaan edullisesti ja nopeasti aikaan pitkä kantama pienellä lähetysteholla. Semtechin kehittämä LoRa (Long Range) on tällainen teollisuuden käyttöön kehittämä verkkotekniikka.
Jos dellit ja lenovot ja muut saisivat nyt päättää, kukaan niistä ei lähtisi valmistamaan pc-koneita. Markkinan kutistuminen jatkuu, eikä muutosta parempaa ole luvassa.
Laite, jota ilman jatkossa ei voi elää, on pian täällä. Samsung on esitellyt pitkään huhutun ja julkisuuteen vuodetun älypuhelimensa, jonka näyttö ja itse asiassa koko puhelin on kaareva.
Moni puhuu nyt esineiden internetistä (IoT) tai teollisesta internetistä . Nämä uudet anturijärjestelmät vaativat älyä, joka tulee toimeen erittäin pienellä virralla. Silicon Labs vastaa haasteeseen uusilla Zero Gecko -ohjaimilla.
Sveitsiläinen u-Blox on esitellyt uuden paikannuspiirien M8-alustan. Siihen pohajutuvat tulevat paikannusmoduulit kykenevät määrittämään paikkatiedon kaikista eri satelliittijärjestelmistä tulevien signaalien avulla. Tuloksena on selvästi aiempaa tarkempi ja luotettavmpi paikannus. Enää ei esimerkiksi GPS-signaalin heikentäminen tee paikannuksesta epäluotettavaa.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
