Suomalaiset tekoälytoimijat ovat koonneet State of AI in Finland -raportin. Sen mukaan tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on yli kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Huolta herättää se, että investoinnit ja osaaminen kasaantuvat kuitenkin hyvin pieneen määrään yrityksiä.
State of AI in Finland -raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tutkimustietoa ja konkreettisia sovellusesimerkkejä laajassa mittakaavassa. Pääosin raportti on Suomelle mairittelevaa luettavaa.
- Useat kansainväliset selvitykset nostavat meidät maailman kärkivaltioiden joukkoon tekoälyvalmiuksien osalta, ja julkishallinnon strategiaa ja panostuksia kiitellään. Julkisomisteiset organisaatiot, kuten Yle, Posti ja Helen, ovat investoineet merkittävästi tekoälyyn, summaa Suomen Tekoälykiihdyttämön vetäjä Alexander Törnroth.
Maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi on noussut myös Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhdessä tuottama, tekoälyn perusteisiin pureutuva Elements of AI -kurssi, joka on kerännyt jo yli puoli miljoonaa osallistujaa. Yksityishenkilöiden tiedonjano ei kuitenkaan ainakaan vielä näy yrityksissä osaamisen kasvuna.
- Suomessa on ainakin 1240 yritystä, jotka hyödyntävät tekoälyä päivittäin. Vaikka luku on kasvanut nopeasti, yritysten mukaan ymmärtämättömyys tekoälyn soveltamismahdollisuuksista on edelleen kasvun suurin este. Myös datavarantojen puute nousee esiin esteenä tekoälyn soveltamiselle. Organisaatioissa tulee käynnistää datan kartoitus, josta selviää, mistä toiminnoista olisi saatavissa käyttökelpoista dataa, Törnroth painottaa.
Törnroth pitää ongelmallisena myös investointien ja osaamisen kasaantumista pieneen määrään yrityksiä. Ne yritykset, jotka ovat jo investoineet digitalisaatioon, tekevät todennäköisesti niin myös jatkossa. Sama ilmiö ulottuu tekoälyyn: yritykset, jotka ovat tällä hetkellä pisimmällä tekoälyn hyödyntämisessä, aloittivat määrätietoiset panostukset osaamiseen jo viisi vuotta sitten ja ovat tämän jälkeen vain kiristäneet investointien tahtia.
Tekoäly Suomessa, keskeiset havainnot:
- Suomen valmiudet ovat huipputasoa, ja esimerkiksi Oxford Insight on arvioinut Suomen maailman viidenneksi parhaaksi maaksi tekoälyvalmiuksien osalta.
- The 2020 Global Startup Ecosystem Report nostaa Suomen pääkaupunkiseudun yhdeksi Euroopan merkittävimmistä tekoälykeskittymistä.
- Julkinen sektori on kansainvälisesti vertailtuna erittäin aktiivinen tekoälyn hyödyntäjä.
- Yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 3,15 % hyödyntää tekoälyä. Luku on kolminkertaistunut vuodesta 2017 (0,9 %).
- Investointien suurimpana esteenä on ymmärtämättömyys tekoälyn sovellusmahdollisuuksista sekä osaamisen ja datan puute.
- Selvityksen mukaan elokuussa 2020 Suomessa oli yli 1240 tekoälyä soveltavaa yritystä, joista noin 750 yritystä myös kehittää tekoälyä. Näistä yrityksistä noin 300 saa pääasiallisen liikevaihtonsa tekoälyn kehittämisestä. Lisäksi Suomessa on yli 400 tekoäly-startuppia. Startuppeja perustetaan joka vuosi noin 50 lisää.
- Tekoälyinvestoinnit kohdistuvat vain pieneen määrään yrityksiä. Kuilu osaamisessa ja kilpailukyvyssä kasvaa investointeja tehneiden ja niitä lykänneiden yritysten välillä.
- Koronakriisin vaikutus näkyy tekoälyä kehittävien yritysten arjessa ja jakaa markkinaa voittajiin ja häviäjiin. Erityisesti konsultointipalveluja tarjoavat yritykset ovat pystyneet lisäämään liikevaihtoaan, kun vastaavasti tuotteita kehittävät ovat kärsineet vaikeuksista. Yritykset myös raportoivat tuotekehityksensä hidastuneen etätöiden takia.
Raporttiin voi tutustua täällä.
Kuva: Unsplash
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.