Suomalaiset tekoälytoimijat ovat koonneet State of AI in Finland -raportin. Sen mukaan tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on yli kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Huolta herättää se, että investoinnit ja osaaminen kasaantuvat kuitenkin hyvin pieneen määrään yrityksiä.
State of AI in Finland -raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tutkimustietoa ja konkreettisia sovellusesimerkkejä laajassa mittakaavassa. Pääosin raportti on Suomelle mairittelevaa luettavaa.
- Useat kansainväliset selvitykset nostavat meidät maailman kärkivaltioiden joukkoon tekoälyvalmiuksien osalta, ja julkishallinnon strategiaa ja panostuksia kiitellään. Julkisomisteiset organisaatiot, kuten Yle, Posti ja Helen, ovat investoineet merkittävästi tekoälyyn, summaa Suomen Tekoälykiihdyttämön vetäjä Alexander Törnroth.
Maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi on noussut myös Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhdessä tuottama, tekoälyn perusteisiin pureutuva Elements of AI -kurssi, joka on kerännyt jo yli puoli miljoonaa osallistujaa. Yksityishenkilöiden tiedonjano ei kuitenkaan ainakaan vielä näy yrityksissä osaamisen kasvuna.
- Suomessa on ainakin 1240 yritystä, jotka hyödyntävät tekoälyä päivittäin. Vaikka luku on kasvanut nopeasti, yritysten mukaan ymmärtämättömyys tekoälyn soveltamismahdollisuuksista on edelleen kasvun suurin este. Myös datavarantojen puute nousee esiin esteenä tekoälyn soveltamiselle. Organisaatioissa tulee käynnistää datan kartoitus, josta selviää, mistä toiminnoista olisi saatavissa käyttökelpoista dataa, Törnroth painottaa.
Törnroth pitää ongelmallisena myös investointien ja osaamisen kasaantumista pieneen määrään yrityksiä. Ne yritykset, jotka ovat jo investoineet digitalisaatioon, tekevät todennäköisesti niin myös jatkossa. Sama ilmiö ulottuu tekoälyyn: yritykset, jotka ovat tällä hetkellä pisimmällä tekoälyn hyödyntämisessä, aloittivat määrätietoiset panostukset osaamiseen jo viisi vuotta sitten ja ovat tämän jälkeen vain kiristäneet investointien tahtia.
Tekoäly Suomessa, keskeiset havainnot:
- Suomen valmiudet ovat huipputasoa, ja esimerkiksi Oxford Insight on arvioinut Suomen maailman viidenneksi parhaaksi maaksi tekoälyvalmiuksien osalta.
- The 2020 Global Startup Ecosystem Report nostaa Suomen pääkaupunkiseudun yhdeksi Euroopan merkittävimmistä tekoälykeskittymistä.
- Julkinen sektori on kansainvälisesti vertailtuna erittäin aktiivinen tekoälyn hyödyntäjä.
- Yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 3,15 % hyödyntää tekoälyä. Luku on kolminkertaistunut vuodesta 2017 (0,9 %).
- Investointien suurimpana esteenä on ymmärtämättömyys tekoälyn sovellusmahdollisuuksista sekä osaamisen ja datan puute.
- Selvityksen mukaan elokuussa 2020 Suomessa oli yli 1240 tekoälyä soveltavaa yritystä, joista noin 750 yritystä myös kehittää tekoälyä. Näistä yrityksistä noin 300 saa pääasiallisen liikevaihtonsa tekoälyn kehittämisestä. Lisäksi Suomessa on yli 400 tekoäly-startuppia. Startuppeja perustetaan joka vuosi noin 50 lisää.
- Tekoälyinvestoinnit kohdistuvat vain pieneen määrään yrityksiä. Kuilu osaamisessa ja kilpailukyvyssä kasvaa investointeja tehneiden ja niitä lykänneiden yritysten välillä.
- Koronakriisin vaikutus näkyy tekoälyä kehittävien yritysten arjessa ja jakaa markkinaa voittajiin ja häviäjiin. Erityisesti konsultointipalveluja tarjoavat yritykset ovat pystyneet lisäämään liikevaihtoaan, kun vastaavasti tuotteita kehittävät ovat kärsineet vaikeuksista. Yritykset myös raportoivat tuotekehityksensä hidastuneen etätöiden takia.
Raporttiin voi tutustua täällä.
Kuva: Unsplash
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
