Jolla julkisti vihdoin kuukausien odotuksen jälkeen ensimmäisen Sailfish-alustaan pohjaavan älypuhelimensa. Paljon kerrottiin, mutta keskeinen salaisuus pysyy yhä hämärän peitossa.
Jollan mukaan ensimmäisen laite on ”yhteensopiva Android-sovellusten kanssa”. Siihen pitäisi siis pystyä lataamaan sovelluksia Google Play -kaupasta. Joidenkin tietojen mukaan Android-kehittäjien olisi hyvin helppo kääntää sovelluksena Sailfishille, mutta toistaiseksi yksityiskohdat pysyvät siis salaisuutena.
Laitteessa on kaksiytiminen prosessori, 4,5-tuumainen näyttö, 16 gigatavua muistia, jota voidaan laajentaa microSD-kortilla. Se tulee 4g-yhteyksiä ja kamera ottaa 8 megapikselin kuvia, joten raudaltaa laite edustaa vähintään älypuhelinten ylempää keskiluokkaa.
Käyttöliittymä on tietysti Jollan juju. Se hyödyntää paljon Nokian Meego-pohjaista N9-mallia varten kehitettyä swipe-tekniikkaa, jossa sovelluksista poistutaan sivulle pyyhkäisemällä.
Aivan uutta on laitteen kaksipuolisuus. Kun takakannen vaihtaa, saa samalla vaihdettua käyttöliittymän ulkonäön, profiilin ja jopa joitakin toimintoja. Käyttäjällä voi näin olla esimerkiksi oma takakansi työkäyttöön ja oma vapaa-aikaan.
Jollan puhelimen hinta on 399 euroa. Sitä on joissakin arvioissa pidetty korkeahkona. Myyntiin laite tulee vuoden loppuun mennessä.
Jolla ratsastaa samalla avoimen koodin aallolla, kuin tulevat Ubuntu- ja Firefox-älypuhelimet. Eri asia on, pystyvätkö tulokkaat murtautumaan Androidin ja iOS:n hallitsemille älypuhelinmarkkinoille.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan kuivamenetelmällä paksuja, itseään kannattelevia elektrodeja, jotka mahdollistavat jopa kaksinkertaisen suorituskyvyn verrattuna aiempiin sinkki- tai litiumioniakkujen jodikatodeihin. Lisäksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin 1,3,5-trioksaania, joka muodostaa sinkin pinnalle suojaavan kalvon estäen dendriittien eli neulamaisen rakenteen muodostumisen.
