Huhtikuussa 2017 avaruuteen laukaistu ja saman vuoden toukokuussa Kansainväliseltä avaruusasemalta matkansa aloittanut Aalto-2-satelliitti törmää maan ilmakehään keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Satelliitti tuhoutuu täysin arviolta klo 0.51 Suomen aikaa.
Kaikki matalalla kiertoradalla olevat satelliitit putoavat vähitellen alaspäin kohti Maata. Mitä alemmaksi satelliitti tulee, sitä nopeammin se putoaa.
- Kun ratakorkeus on alle 200 kilometriä, kestää syöksyminen ilmakehään enää noin vuorokauden. Aalto-2:n kohdalla tämä rajapyykki oli tiistai-iltana, kertoo professori Jaan Praks.
Vain kahden kilogramman painoinen Aalto-2 on niin pieni, että se tuhoutuu täysin syöksyessään suurella nopeudella ilmakehään. Paineaallon aiheuttama kuumennus höyrystää satelliitin, ja tuhoutuminen näkyy taivaalla tähdenlentona.
Vaikka Aalto-2 ei toiminut avaruudessa kaikilta osin suunnitellusti, ja yhteys satelliittiin menetettiin pian Kansainväliseltä avaruusasemalta vapauttamisen jälkeen, Praksin mukaan projekti opetti Aallon satelliittitiimille paljon.
Juhannusaattona 2017 avaruusmatkansa aloittanut Aalto-1 on sen sijaan toiminut suunnitelmien mukaan, ja kaikista sen tutkimuslaitteista on saatu kiinnostavaa dataa. Tällä hetkellä satelliittitiimi valmistautuu ottamaan käyttöön Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun eli pitkän ja ohuen, satelliitin sisällä olevalta kelalta vapautettavan sähköjohtimen.
Kun johtimeen kytketään sähkövirta, se ikään kuin nappaa kiinni maapalloa ympäröiviin varattuihin hiukkasiin. Näin satelliitin vauhti hidastuu, ja se putoaa ilmakehään nopeammin. Jos kaikki toimii suunnitellusti, Aalto-1:n putoaminen kestää muutamia kuukausia, kun siihen ilman jarrua kuluisi pari vuotta.
Avaruusromun vähentäminen on keskeinen osa myös Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikköä, jossa Aalto-yliopisto on mukana yhdessä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston kanssa. Huippuyksikön ensimmäiseen, jo Aallossa rakenteilla olevaan FORESAIL-1-satelliittiin tuleekin samankaltainen plasmajarrulaitteisto kuin Aalto-1:ssä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
