Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
Alif Semiconductor on julkistanut uuden Ensemble E4/E6/E8 -mikrokontrollerisarjan, joka tuo generatiivisen tekoälyn (GenAI) suorituskyvyn paristokäyttöisiin laitteisiin. Uutuus on maailman ensimmäinen mikro-ohjain, jossa on laitteistokiihdytys transformer-neuroverkoille. Nämä ovat samoja verkkoja, joihin suurimmat kielimallit, kuten GPT ja Llama, perustuvat.
Suomi on rakentanut poikkeuksellisen vahvan kvanttiekosysteemin, mutta etumatka voi kadota nopeasti, jos osaajapulaa ja yritysten kasvun haasteita ei ratkaista ajoissa, varoitti Aalto-yliopiston InstituteQ:n johtaja Ilona Lundström Teknologia 2025 -messujen keynote-puheessaan.
Automaatiojärjestelmien tulevaisuus on avoimissa ja ohjelmistokeskeisissä ratkaisuissa – aivan kuten älypuhelinmaailma mullistui Androidin myötä, nyt sama murros on tulossa teollisuuteen. Schneider Electricin asiantuntijat Marko Latvasalo ja Tommi Niininen korostivat Teknologia 2025 -messuilla, että automaatioalan on aika siirtyä pois suljetuista, laiteriippuvaisista järjestelmistä kohti yhteensopivaa ja joustavaa ekosysteemiä.
Check Point Research on onnistunut purkamaan yhden maailman sitkeimmin suojatuista haittaohjelmista tekoälyn avulla. Tutkimusryhmä käytti generatiivista tekoälyä (GPT-5) analysoidakseen tuoreimman XLoader 8.0 -version – ja paljasti sen monikerroksisen rakenteen, salausmekanismit ja komentopalvelimet muutamassa tunnissa.
VTT on saattanut päätökseen merkittävän uudistuksen Espoon Micronovan puhdastilassaan: laitteisto on nyt täysin yhteensopiva 200 millimetrin eli 8 tuuman piikiekkojen kanssa. Muutos vie Suomen mikroelektroniikkaosaamista uudelle tasolle ja vahvistaa maan asemaa osana eurooppalaista huippututkimusta ja teollista ekosysteemiä.
VTT ja ruotsalainen puolijohdeyhtiö NordAmps AB aloittavat strategisen yhteistyön kehittääkseen ja käynnistääkseen uuden sukupolven nanolankatekniikkaan perustuvien radiotaajuuspiirien (RF) tuotannon. Yhteistyön myötä VTT:n Micronova-puolijohdelaboratoriossa Espoossa käynnistetään pilottilinja, jossa valmistetaan NordAmpsin pienikohinaisia vahvistimia (LNA) tulevaisuuden viestintä- ja anturisovelluksiin.
Alif Semiconductorin perustaja Reza Kazerounian kertoo ETN:lle, että todellinen läpimurto generatiivisessa tekoälyssä tapahtuu vasta, kun se siirtyy pilvestä erittäin vähävirtaisille laitteille. Alifin tavoitteena on tuoda tekoäly mikro-ohjaimiin, jolloin miljardit reunalaitteet voivat tehdä reaaliaikaisia päätöksiä ilman jatkuvaa yhteyttä pilveen.
Kun teollisuus digitalisoituu ja tuotteista tulee älykkäämpiä, sulautetut järjestelmät ovat tämän muutoksen ytimessä. Etteplan Finlandin sulautetun kehityksen johtaja Jenni Tuulos kuvaa markkinoita murrosvaiheessa — aikaa, jolloin tekoäly, tietoturva ja energiatehokkuus muokkaavat suunnittelun tulevaisuutta.
CN Roodin uusi Suomen maajohtaja Aku Wilenius uskoo, että paikallinen asiantuntemus ja tuki ovat olennaisia suomalaisille asiakkaille. Hänen mukaansa testaus- ja mittausratkaisujen markkinassa on vahvaa kasvupotentiaalia erityisesti energia-alalla, 6G-teknologiassa ja teollisuuden digitalisaatiossa.
Tätä ei joka teknologiatapahtumassa tapahdu. Teknologia 2025 -messuilla esittäytyy ensimmäistä kertaa SnowByte, uusi anturiteknologiaan ja tuotekehitykseen erikoistunut yritys, jonka juuret ovat tiukasti tutkimuksessa.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
