Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
Valmistava teollisuus on noussut yhdeksi kyberrikollisuuden pääkohteista, osoittaa Check Point Softwaren tuore 2025 CPR Manufacturing Report. Raportin mukaan teollisuusyrityksiin kohdistuu keskimäärin 1 585 kyberhyökkäystä viikossa. Vuoden aikana hyökkästen määrä on kasvanut 30 prosenttia.
Android-puhelimien sisäisen tallennuksen nopeus on ottamassa suurimman harppauksensa vuosiin. JEDECin juuri julkistaman tiedotteen mukaan uusi Universal Flash Storage 5.0 -standardi on viimeistelyvaiheessa, ja sen odotetaan ilmestyvän vuoden 2026 puolella ensimmäisiin Android-huippumalleihin. UFS 5.0 on suunniteltu erityisesti tekoälyä, mobiililaskentaa ja reunalaitteita varten, mutta sen vaikutus näkyy suoraan myös kuluttajapuhelimissa.
Elektroniikkaharrastajien ja prototyyppikehittäjien suosikki Arduino on ottanut ison teknisen loikan. Yhtiö on julkistanut uuden Arduino UNO Q -kortin, joka on ensimmäinen UNO-sarjan laite, jossa voi ajaa Linux-käyttöjärjestelmää.
Puolijohdevalmistaja Nexperia nostaa esiin tekoälyn kääntöpuolen: sähkö ei välttämättä riitä kattamaan datakeskusten kasvavaa energiantarvetta. Yhtiön strategiajohtaja Dirk Wittorf esitteli Madridissa, kuinka tekoälyn ja suurten kielimallien koulutuksen vaatima laskentateho syö sähköä ennennäkemättömällä vauhdilla.
Nokia on esitellyt maailman ensimmäisen passiivisen 50G PON -kuituverkkoratkaisun, joka tuo yrityksille kvanttiturvallisen, erittäin nopean ja luotettavan kuituyhteyden. Uusi ratkaisu tarjoaa operaattoreille mahdollisuuden päivittää nykyiset 10G tai 25G PON -verkot 50G-tasolle ilman suuria muutoksia infrastruktuuriin.
Euroopan johtaviin supertietokoneisiin kuuluva LUMI on avannut ovensa tekoälykehittäjille. Uusi LUMI-tekoälytehdas (LUMI AI Factory) tarjoaa nyt maksuttomia palveluja startupeille, pk-yrityksille ja tutkijoille – tarkoituksena vauhdittaa eurooppalaista tekoälykehitystä ja tuoda huipputason laskenta kaikkien ulottuville.
Tekoäly on tullut testauksen ja mittaamisen maailmaan jäädäkseen – ja se muuttaa koko kentän toimintatapaa. CN Roodin TechDays 2025 -tapahtuma 18. marraskuuta tarjoaa tuoreimman katsauksen siihen, miten NI:n teknologiat ja uudet tekoälyratkaisut vievät instrumentoinnin uudelle aikakaudelle.
Nokia on julkaissut uuden ohjelmistotyökalun, joka tuo operaattoreille digitaalisen kaksosen koko kuituverkosta. Ratkaisun avulla voidaan yhdistää verkon aktiiviset ja passiiviset osat yhdeksi reaaliaikaiseksi näkymäksi, mikä parantaa näkyvyyttä verkon tilaan ja luotettavuutta.
Renesas Electronics on tuonut markkinoille uuden RA0L1-mikro-ohjainsarjan, joka tekee mahdolliseksi aiempaa energiatehokkaammat ja edullisemmat kosketusohjatut laitteet – jopa paristokäytössä. Uusi ohjain on osa Renesasin ultra-pienen virrankulutuksen RA0-sarjaa, joka on suunniteltu erityisesti kulutuselektroniikkaan, pieniin kodinkoneisiin ja teollisuuden ohjaimiin.
Suomalaisten luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on selvästi heikentynyt, käy ilmi Digi- ja väestötietoviraston Digiturvabarometrista 2025. - Noin 60 prosenttia kansalaisista on nyt huolissaan yhteiskuntaan kohdistuvista kyberhyökkäyksistä ja digihuijauksista, sanoo johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
