Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Lämpö on kaiken elektroniikan suurin vihollinen. Ricen yliopistossa on kehitetty teoria, jonka mukaan mikropiirien kerrosten väliin istutettu nystyinen tai kuoppainen grafeenikalvo toimisi erittäin tehokkaana komponentin jäähdyttimenä.
Tietoturvayhtiö Check Pointin paljastama Android-haittaohjelma jatkaa tuhansien ja tuhansien älypuhelimien saastuttamista joka päivä. Gooligan on ensimmäinen Android-haittaohjelma, joka on onnistunut saastuttamaan yli miljoonaa laitetta. Tartuntoja on löytynyt myös Suomesta.
Teknologiatapahtuma Slush kerää Helsinkiin 1700 startuppia ja 15 tuhatta vierasta satoine kansainvälisine sijoittajineen, jossa jälkimmäisten rahojen toivotaan löytävän ensimmäisten innovaatiot. Eilisen pitchaus-kisan perusteella Slushissa on paljon samaa kuin television Leijonan Luola -ohjelmassa.
Oululaisfyysikot ovat onnistuneet kehittämään energiatehokkaan nanopinnan kasvien lehtien pintarakennetta mallintamalla. Polymeerimuovipinnalle tehdyn nanokalvon avulla aurinkopaneelien energiantuotto kasvaa jopa 17 prosenttia. Nanokalvoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kasvihuoneiden lämmön ja valon tuotannossa.
Lausannen EPFL:n (École polytechnique fédérale de Lausanne) tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen perovskiittimateriaalin, jonka ainutlaatuisia ominaisuuksia voidaan käyttää rakennettaessa seuraavan sukupolven kiintolevyjä. Uudessa materiaalissa magneettinen järjestys voidaan muuttaa nopeasti häiritsemättä sitä lämmityksellä. Tutkimussaavutus esittelee itse asiassa ensimmäisen magneettisen valojohteen.
Slushin eilinen pitchaus-alkukisa oli kovaa vääntöä tämänpäiväisistä 20 paikasta semifinaaliin. Eilen esitetyistä ideoista moni oli vielä vaatimaton, mutta joukossa oli todellisia helmiä. Sellaisia löytyi ainakin kolme.
Tärkein ja laajin kiinteistöjen sähköasennuksia koskeva standardi Suomessa on pienjännitestandardi eli SFS 6000. Standardia valmistelevan ryhmän työ on loppusuoralla ja standardiehdotus lähtee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2017. Voimaan standardi tulee näillä näkymin syksyllä 2017.
Palvelinkoneiden myynti pieneni rahassa mitattuna 5,8 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä. Volyymeissä pudotusta tuli 2,6 prosenttia. Intel vastaa hiipuvaan markkinaan uusilla, kalliimmilla prosessoreilla.
BMW, Daimler, Ford ja Volkswagen ovat perustaneet yhteisyrityksen, joka tulee rakentamaan laajan, nopeiden latausasemien verkoston Euroopan sähköautoille. Asemien on tarkoitus olla nykyistä nopeampia. Asemia tulee Euroopan valtateiden varrelle peräti 400.
Ericsson ilmoitti syyskuussa lopettavansa kaiken laitetuotannon Ruotsissa. Eilen yhtiön jäljälläolevissa Boråsin ja Kumlan tehtaissa kerrottiin lopulliset madonluvut. Potkut tulevat 820 tuotannon työntekijälle.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.