Tekoälyn nopea yleistyminen siirtää yritykset kokeiluista tuotantoon, mutta kehitys vaatii sekä lisää osaamista että merkittävästi enemmän laskentakapasiteettia. Näin linjasi Microsoft Suomen toimitusjohtaja Teemu Vidgrén Fujitsu Activate Now -tapahtumassa Helsingissä.
Vidgrénin mukaan tekoäly ei ole enää erillinen työkalu, vaan osa päivittäistä työtä. Kun tekoäly on mukana sähköposteissa, dokumenteissa, palavereissa ja viestinnässä, sen käyttö ei vaadi erillistä opettelua. Tämä on hänen mukaansa suurin muutos viimeisen vuoden aikana. Tekoäly on siirtynyt piloteista osaksi arkea.
Microsoft kuvaa tekoälyn roolin muuttuvan kohti henkilökohtaista kumppania. Vidgrén puhui omasta tekoälystä, MyAI:sta, joka alkaa ymmärtää käyttäjän tapoja. Se oppii esimerkiksi, miten käyttäjä haluaa kommunikoida ja millaisia päätöksiä tämä tekee. Tekoälyn käyttöönotossa on hänen mukaansa selkeitä vaiheita. Ensin ihminen työskentelee assistentin kanssa, seuraavaksi ihminen johtaa tekoälyagenttia ja lopulta agentti operoi ihmisen ohjauksessa.
Käytännön hyöty näkyy ajansäästönä. Vidgrén kertoi, että asiakkaiden kanssa puhuttaessa puhutaan usein useista tunneista viikossa työntekijää kohden. Ajansäästö syntyy pienistä asioista, kuten nopeammasta tiedonhausta, sisällöntuotannosta ja tehokkaammista kokouksista. Yhteenlaskettuna vaikutus on merkittävä.
Tekoälyn laajamittainen käyttö edellyttää kuitenkin lisää laskentaa. Vidgrén kertoi, että Microsoft rakentaa Suomeen kolme uutta datakeskusta Espooseen, Vihtiin ja Kirkkonummelle. Jos Suomi haluaa pysyä digitaalisena yhteiskuntana ja kehityksen kärjessä, kapasiteettia on lisättävä. Datakeskukset tarkoittavat samalla myös kasvavaa energiantarvetta. Microsoft käyttää toiminnassaan vain vihreää sähköä, mutta Vidgrén korosti, että kehitys edellyttää myös uutta energiantuotantoa.
Microsoft aikoo vuosina 2023–2027 kaksinkertaistaa datakeskuskapasiteettinsa Euroopassa. Vidgrén liitti investoinnit laajempaan tavoitteeseen tuoda digitaalista vakautta geopoliittisesti epävakaaseen maailmaan. Samalla yhtiö on tuonut markkinoille uusia ratkaisuja, kuten Security Copilotin, jossa tekoälyä hyödynnetään kyberturvallisuuden hallinnassa.
Suomen asema tekoälyn hyödyntäjänä on kaksijakoinen. Vidgrén viittasi Euroopan investointipankin tutkimukseen, jonka mukaan Suomi on Euroopan kärkimaa generatiivisen tekoälyn käytössä ja samalla tasolla Yhdysvaltojen kanssa. Microsoftin oma tutkimus kertoo kuitenkin toisen tarinan. Suomi on vasta sijalla 28 tekoälyn käyttöönotossa ja erityisesti skaalaamisessa. Olemme hyviä demoamaan ja pilotoimaan, mutta heikompia viemään ratkaisuja laajaan tuotantoon.
Lopulta kaikki palautuu osaamiseen. Vidgrén painotti, että ilman riittäviä taitoja ja muutosjohtamista tekoäly ei tuo luvattuja hyötyjä. Teknologia on olemassa, mutta sen todellinen arvo syntyy vasta, kun ihmiset osaavat käyttää sitä osana työtään.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.