Mobiiliverkkojen liikenne ei Nokian toimitusjohtajan Justin Hotardin mukaan enää kasva lineaarisesti, kun tekoälystä tulee verkon uusi pääasiallinen kuormittaja. Pelkkä “putken kasvattaminen” ei hänen mukaansa enää riitä.
Hotard puhui aiheesta Nokian MWC 2026 -lehdistötilaisuudessa eilen Barcelonassa. Hänen mukaansa verkot on historiallisesti suunniteltu aina yhden hallitsevan työkuorman ympärille. Ensin oli puhe, sitten data, sitten video. Jokaisessa vaiheessa ratkaisu oli pitkälti kapasiteetin kasvattaminen.
– Nyt meillä on uusi työkuorma: tekoäly, Hotard sanoi.
Toisin kuin video- tai dataliikenne, tekoälyliikenne ei ole hänen mukaansa tasaisesti kasvavaa ja ennustettavaa. Se on vaihtelevaa, purskeista ja kaksisuuntaisesti dynaamista. Yhdessä hetkessä päätelaite voi lähettää raskasta kuva- tai sensoridataa analysoitavaksi, seuraavassa hetkessä se vastaanottaa lyhyen tekstipohjaisen ohjeen. Hetken kuluttua takaisin voi tulla videota, mallipäivitys tai ohjaussignaali.
Hotardin mukaan kyse ei ole vain suuremmista kaistoista, vaan täysin erilaisesta liikenneprofiilista.
– Emme enää puhu pelkästä huippukapasiteetista tai Erlang-suunnittelusta. Kyse on deterministisestä yhteydestä, hän totesi.
Deterministisellä yhteydellä Hotard viittaa siihen, että verkon on kyettävä takaamaan ennustettava latenssi ja viivevaihtelu erityisesti tilanteissa, joissa tekoäly ohjaa fyysisiä järjestelmiä, kuten robotteja, droneja tai ajoneuvoja. Tällöin 10 millisekunnin lagi ei ole enää “huono videokokemus”, vaan mahdollinen turvallisuusriski.
Hotardin mukaan nykyiset työkalut, kuten verkon viipalointi ja priorisointi, eivät yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa. Jos liikenne on voimakkaasti purskeista, staattisesti varattu viipale voi olla joko ylimitoitettu ja kallis tai alimitoitettu ja epäluotettava.
Siksi Nokian viesti Barcelonassa oli arkkitehtoninen: verkon on muututtava siiloista – RAN, runkoverkko, core ja pilvi erillään – kohti tiiviimmin integroitua kokonaisuutta, jossa laskenta, yhteydet ja ohjaus toimivat yhdessä. Osa laskennasta siirtyy lähemmäs reunaa, jopa radioverkkoon, jotta latenssivaatimukset voidaan täyttää.
Hotardin mukaan tekoäly on jo nyt merkittävä liikennekuorma, mutta suurin muutos on vielä edessä, kun siirrytään ihmisen ja koneen välisistä AI-istunnoista koneiden väliseen viestintään ja fyysiseen tekoälyyn.
– Kun työkuorma muuttuu, verkon on muututtava, Hotard tiivisti.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.