Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto pohti eilen Embedded Conference Finland -tapahtuman avainpuheenvuorossaan, onko Suomi valmis tekoälyyn. Esitelmänsä lopuksi Ailisto päätyi vastaamaan kyllä, pienin varauksin.
Litiumioniakku on tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen voimanlehteiden valtavirta. Belgialaisessa IMEC-tutkimuskeskuksessa on kuitenkin kehitetty tekniikka, jolla akut saadaan latautumaan nopeammin ja niiden tehotiheys kasvaa samalla merkittävästi.
ETN järjesti eilen sulautettuun tekniikkaan keskittyvän Embedded Conference Finlandin Helsingissä. Yksi tapahtuman pääpuhujista oli Etteplanin teknologiajohtaja Jaakko Ala-Paavola, jonka aiheena oli IoT-tietoturva. Hän itse toivoisi, ettei aiheesta enää tarvitsisi puhua. – Selvästikään asiat eivät ole vielä kunnossa, sillä uutisia tietoturvamurroista tulee koko ajan
Tällä hetkellä organisaatioihin kohdistuu ns. viidennen polven kyberhyökkäyksiä. Ne perustuvat valtioiden tasolla kehitettyyn ja vuodettuun teknologiaan ja valtaosa eli 97 prosenttia organisaatioista ei ole niihin varautunut.
Marylandin yliopiston (UMD) vetämä tutkijaryhmä on löytänyt eksoottisen suprajohtavuuden, joka perustuu erittäin epätavallisiin elektronien vuorovaikutuksiin. Tavallisissa suprajohteissa elektronien vuorovaikutuksia määrittelee ½-spinit, jotka pariutuvat ja virtaavat vapaasti atomirakenteen värinöiden avulla.
Telia and Nokia ottivat yhteistyössä Intelin kanssa merkittävän askeleen seuraavan teollisen vallankumouksen polulla kokeilussa, jossa käytettiin 5G:tä, pilvipalvelua ja datakeskusta todellisessa teollisessa ympäristössä esimerkkinä uudenlaisesta digitaalisesta prosessista.
Suomalainen OptiWatti tuo markkinoille uuden innovaation vapaa-ajan asuntojen etähallintaan ja valvontaan. Kotien ja muiden kiinteistöjen älykkääseen huonekohtaiseen lämmityksen ohjaukseen OptiWatti on ollut saatavilla jo pidempään.
Japanilaisten tutkijoiden ryhmä on löytänyt uuden mekanismin selittääkseen stokastisen resonanssin, jossa herkkyyttä heikoille signaaleille tehostetaan kohinalla. Kohina on yleensä haitta, joka peittää pieniä signaaleja. Kuitenkin tiedetään, että elävien organismien on helpompi havaita saalistajia kohisevassa ympäristöissä, koska kohina parantaa aistielinten herkkyyttä.
Applen laitteissaan käyttämä FaceTime-, VPN- ja iMessage-tekniikat rikkovat VirnetX-nimisen yrityksen omistamia patentteja vastaan. Amerikkalaisoikeus on tämän takia tuominnut Applen yli puolen miljardin dollarin vahingonkorvauksiin.
Nokia ja korealainen SK Telecom toteuttavat laajan kenttätestin LTE-verkossa toimivasta viranomaisverkosta Koreassa. Nokian kehittämälle ViTrust-tekniikalle testi on tärkeä ja samalla iso läpimurto Korean viranomaisverkkoihin.
Linux on pikku hiljaa vallannut eri laitealueita, vaikka Linus Torvaldsin toive PC-pöytien valloituksesta ei ehkä toteudukaan. Uusin aluevaltaus löytyy autojen järjestelmistä, jota varten on perustettu oma teollisuushankekin.
Uusi tietotekniikka virtuaali- ja lisätyn todellisuuden laseineen on tulossa kunnossapitoon ja kentän huoltotöihin. Kiinteistöjen ja teollisuuden kunnossapidon haasteita ratkotaan laajassa ryhmässä, johon osallistuu järjestelmätoimittajien ja toimialajärjestöjen lisäksi lukuisia kunnossapidon toimijoita ja asiakkaita. Hankkeen toteuttaa osaamisen siirtoon erikoistunut Sovelto.
Cornellin yliopiston tutkijat ovat ensimmäisinä onnistuneet hallitsemaan atominohutta magneettia sähkökentällä. Se on läpimurto, joka tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi tehokkaalle datan tallennukselle tietokonepiireissä monien muiden sovelluksien ohessa.
Microsoftin tammikuussa käynnistyneen toisen Turbopump-kiihdytysohjelman jatkovaiheeseen Berliiniin lähtevät startupit on valittu. Tämän kevään jaksolle valittiin GetJenny, Collective Crunch, Mevea, TalentAdore ja Kaltio Technologies. Ne kehittävät ratkaisuja muun muassa tekoälyä, yhdistettyä todellisuutta ja esineiden internetiä hyödyntäen. Tiimejä yhdistää nopea kasvu ja kansainvälistyminen. Monilla niistä on jo liiketoimintaa Suomessa.
Huawein uusin P20 Pro -älypuhelinmalli on jo saanut kehuja kameratkaisustaan, joka perustuu kolmen kennon käyttämiseen. Nyt laitteesta on tehty ensimmäiset purkuanalyysit ja iFixitin mukaan näyttää siltä, että jokainen kolmesta kennosta olisi varustettu optisella kuvanvakaimella.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.